Ero sivun ”Koltansaame” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kirjoitusjärjestelmä: korj. |
|||
Rivi 40:
Saamelaisten ja saamelaiskielen asemaa valvomaan ja saamelaisten kielellistä ja kulttuurillista itsehallintoa toteuttamaan perustettiin vuonna 1996 lailla [[saamelaiskäräjät]] (''sámediggi'').<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Ajantasainen lainsäädäntö: 17.7.1995/974 | Ajankohta= | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974 | Julkaisija=Finlex | Luettu=21.2.2007 | Kieli= }}</ref> Yksi saamelaiskäräjien viidestä lautakunnasta on saamen kielineuvosto, joka muun muassa antaa kielen- ja nimistönhuoltoon liittyviä ohjeita ja suosituksia, edistää saamelaiskielten tutkimusta, jakaa tietoa saamelaiskielistä ja antaa yhdessä saamen kielen toimiston kanssa saamelaiskäräjille vaalikausittain kertomuksen saamen kielilain soveltamisesta ja saamelaisten kielioloista.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Saamen kielineuvosto | Ajankohta= | Osoite=http://www.samediggi.fi/vanha/suomi/toimieli/suto7.htm | Julkaisija=Saamelaiskäräjät | Luettu=21.2.2007 | Kieli= }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Saamelaiskäräjien organisaatio | Ajankohta= | Osoite=http://www.samediggi.fi/vanha/suomi/su3.htm | Julkaisija=Saamelaiskäräjät | Luettu=21.2.2007 | Kieli= }}</ref> Saamen kielen toimisto on saamelaiskäräjiin kuuluva toimipaikka, joka edellä mainitun kertomuksen lisäksi muun muassa huolehtii käännösten toimittamista eri viranomaisille ja avustaa viranomaisia tulkkien hankkimisessa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Toimipaikat | Ajankohta= | Osoite=http://www.samediggi.fi/vanha/suomi/su6.htm | Julkaisija=Saamelaiskäräjät | Luettu=21.2.2007 | Kieli= }}</ref>
Kieltä on yritetty elvyttää muun muassa julkaisemalla kirjallisuutta. Kaunokirjallisista teoksista koltansaameksi on käännetty pääasiassa lastenkirjoja. Myös alkuperäiskielisiä kirjoja on ilmestynyt jonkin verran. [[Kati-Claudia Fofonoff]] on esimerkiksi kirjoittanut runoteokset ''Pââsjooǥǥ Laulli'' (''Paatsjoen laulut'', 1988) sekä ''Jânnam muttum nuuˊbbiooˊri'' (''Maa muovattu toisin päin'', 1999). Vuonna 2000 julkaistiin koltansaamelaisten elämäntapaa esittelevä ''Õhtt eeˊǩǩ Oˊlssee da Såålla mieˊldd'', jonka olivat laatineet Katri ja [[Matleena Fofonoff]]. Myös Antoine de Saint-Exupéryn ''[[Pikku prinssi]]'' on ilmestynyt koltansaameksi.<ref name="kotus-2001"/><ref name="kotus-2006"/> [[Suomen ortodoksinen kirkko]] on osallistunut koltansaamen elvytykseen kääntämällä [[liturgia|liturgian]] ja [[Johanneksen evankeliumi|Johanneksen evankeliumin]] koltansaameksi.
Vuonna 2005 [[Tiina Sanila]] julkaisi ensimmäisen koltansaamenkielisen [[rock]]albumin ''Sääˊmjânnam rocks!''<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Heikkinen, Mikko-Pekka | Nimeke=Tiina Sanila: Sevettijärven rokkikoltta | Ajankohta=17.6.2005 | Osoite=http://nyt.hs.fi/musiikki/artikkeli/1101979928011 | Julkaisija=NYT | Luettu=17.2.2007 | Kieli= }}</ref> Vuonna 2007 on julkaistu kolttien vienalaiseen runonlauluun vertautuvia [[leudd]]eja kirjana ja CD-levynä ''Maaddârääˊjji leeuˊd''. Se on Kolttien kyläkokouksen, Kansanmusiikki-instituutin ja Saamelaismuseo Siidan yhteinen julkaisu, jossa tekstit ovat sekä koltansaameksi, suomeksi että englanniksi.
| |||