Ero sivun ”Sotatila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Franklin Roosevelt signing declaration of war against Germany.jpg|thumb|200px|
'''Sotatila''' on [[sota|sodan]] osapuolten keskinäinen suhde. Sotatila alkaa joko muodollisella [[sodanjulistus|sodanjulistuksella]] tai vihollisuuksien syttymisellä ja se voidaan julistaa koskemaan koko valtakunnan aluetta tai tiettyä osaa siitä. Sotatila päättyy rauhantekoon. ▼
▲'''Sotatila''' on [[sota|sodan]] osapuolten keskinäinen suhde. Sotatila alkaa joko muodollisella [[sodanjulistus|sodanjulistuksella]] tai vihollisuuksien syttymisellä ja se voidaan julistaa koskemaan koko
Myös [[poikkeustila]]a, johon valtio voi maan julistaa, voidaan sanoa sotatilaksi. ▼
== Sotatila Suomessa ==
[[Suomi|Suomessa]] nimitystä ”sotatila” käytettiin vuonna 1930 annetussa laissa.<ref name=PuolTilaLaki>{{verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911083 | Nimeke = Laki puolustustilasta (1983/1991), 45 § | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 2.5.2011}}</ref> Tämän lain nojalla Suomi julistettiin sotatilaan [[talvisota|talvisodan]] alettua 30. marraskuuta [[1939]],<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/talvisota/78208-maa-julistettu-sotatilaan | Nimeke = Maa julistettu sotatilaan | Julkaisija = Uusi Suomi | Viitattu = 2.5.2011}}</ref> mistä lähtien Suomi oli sotatilassa 26. syyskuuta [[1947]] saakka, jolloin [[liittoutuneiden valvontakomissio]] poistui Suomesta [[Pariisin rauhansopimus (1947)|Pariisin rauhansopimuksen]] astuttua voimaan.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Factum, 7. osa (sm-vahi)| Sivu = 37, art. Sotatila | Julkaisija = Weilin & Göös | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951-35-6681-1}}</ref> Nykyisessä lainsäädännössä nimitystä sotatila ei enää käytetä, vaan Suomen poikkeustiloja säätelevät [[valmiuslaki]] ja [[puolustustilalaki]]. Näistä järeämpi puolustustilalaki antaa viranomaisille sodan aikana käytettävät valtuudet. Valmiustilan ja puolustustilan julistamisesta päättää [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[valtioneuvosto]]n presidentin esittelyssä, minkä jälkeen asianomaiset asetukset alistetaan [[eduskunta|eduskunnan]] hyväksyttäviksi.▼
[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] alussa 1918 halltuksen alaiset [[Suomen puolustusvoimat|Suomen tasavallan joukot]] eli [[valkoiset]] olivat suorittaneet [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjä]]n [[puna-armeija]]n varuskuntien aseistariisunnan [[Pohjanmaan historiallinen maakunta|Pohjanmaa]]lla ja [[Karjalan historiallinen maakunta|Karjala]]ssa.<ref>Engman 2007, s. 157.</ref> Vastavetona Venäjän Suomessa ollut 42. armeijakunta sai käskyn riisua aseista Viipurin valkoiset ja osa venäläisistä joukoista tuki suomalaisia kapinallisia eli [[punakaarti|punaisia]]. [[Svinhufvudin I hallitus|Suomen hallitus]] ilmoitti ensimmäisen kerran olleensa sotatilassa Venäjää vastaan huhtikuun alussa 1918 perustellessaan venäläisdiplomaatti, bolsevikkijohtaja [[Lev Kamenev]]in vangitsemista [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaa]]lla.<ref>Engman 2007, s. 318.</ref> [[Suomi|Suomen]] ja Venäjän välinen sotatila päättyi [[Tarton rauha]]nsopimuksen astuessa voimaan 31. joulukuuta 1920.
==Lähteet==▼
▲[[
Nykyisessä lainsäädännössä nimitystä sotatila ei enää käytetä, vaan Suomen poikkeustiloja säätelevät [[valmiuslaki]] ja [[puolustustilalaki]]. Näistä järeämpi puolustustilalaki antaa viranomaisille sodan aikana käytettävät valtuudet. Valmiustilan ja puolustustilan julistamisesta päättää tasavallan presidentti [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvosto]]n presidentin esittelyssä, minkä jälkeen asianomaiset asetukset alistetaan [[eduskunta|eduskunnan]] hyväksyttäviksi.
▲== Lähteet ==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Turvallisuuspolitiikka]]
[[Luokka:Sodan lait]]
| |||