Ero sivun ”Kansallisarkisto” versioiden välillä

32 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
p
kuvan siirto, fix
p (kuvan siirto, fix)
=== Sotavuodet ===
[[Tiedosto:Valtionarkisto 1945. Karkun kirkko evakuoinnin aikana. Kansallisarkisto.jpg|pienoiskuva|Helsingistä evakuoituja aineistoja [[Karkun kirkko|Karkun kirkossa]] Sastamalassa.]]
[[Tiedosto:Air raid damage at the National Archives of Finland.png|thumb|Jatkosodan aikana venäläinen lentopommi hävitti Rauhankadun kiinteistön ikkunaruutuja.]]
Maailmanpoliittisen tilanteen kiristyessä 1930-luvun lopulla alettiin valtion laitoksissa varautua uuden suursodan uhkaan. Heikon taloustilanteen vuoksi 1903-luvulla rakennettuihin uusiin arkistorakennuksiin ei ollut rakennettu aineistolle suojatiloja pommitusten varalta, vaikka Valtionarkisto olikin sellaista esittänyt. Tilanteen muuttuessa kesän 1939 jälkeen entistä uhkaavammaksi todettiin, että aineistoja oli pakko evakuoida. Aineistosiirrot ennalta määritettyihin suojavarastoihin aloitettiin syksyllä 1939. Arkiston kaikki asiakirjat jaettiin kolmeen ryhmään. Niistä turvaan maaseudulle kuljetettiin tutkimuksen ja hallinnon kannalta tärkeimmät asiakirjat sekä muut aineistot, jotka ”myöskin oli ehdottomasti koetettava pelastaa”. Kolmannen ryhmän aineistot jätettiin arkiston tiloihin Helsinkiin. Kahteen ensimmäiseen ryhmään oli kuitenkin luokiteltu liikaa aineistoa, eikä kaikkea voitu siirtää. Lisäksi tarvittavien varojen puuttuessa asiakirjat jouduttiin säilömään höylätystä laudasta tehtyihin pakkilaatikoihin. Lokakuun loppuun mennessä Valtionarkistosta oli siirretty turvaan noin 1&nbsp;400 laatikkoa.<ref>Nuorteva & Happonen 2016, s. 166–172</ref>
 
[[Valtionarkistonhoitaja]]n [[virkanimike]] muuttui arkistolaitoksen pääjohtajaksi vuonna 1992. Pääjohtajan virkaan liittyy kuitenkin edelleen valtionarkistonhoitajan [[arvonimi]].<ref name="200v-474" /> Vuosina 1949–1992 valtionarkistonhoitajilla oli [[professori (arvonimi)|professorin arvonimi]].<ref>Nuorteva & Happonen 2016, s. 214, 229, 246, 282, 302</ref> Valtionarkistonhoitajina ja pääjohtajina ovat toimineet:<ref name="200v-474">Nuorteva & Happonen 2016, s. 474</ref>
 
* [[Karl Bomansson|K. A. Bomansson]] (1880&ndash;18831880–1883)
* [[Reinhold Hausen]] (1883&ndash;19161883–1916)
* [[Leo Harmaja]] (1917)
* [[J. W. Ruuth]] (1917&ndash;19261917–1926)
* [[Kaarlo Blomstedt]] (1926&ndash;19491926–1949)
* [[Yrjö Nurmio]] (1949&ndash;19671949–1967)
* [[Martti Kerkkonen]] (1967&ndash;19701967–1970)
* [[Tuomo Polvinen]] (1970&ndash;19741970–1974)
* [[Toivo Paloposki|Toivo J. Paloposki]] (1974&ndash;19871974–1987)
* [[Veikko Litzen]] (1987&ndash;19961987–1996)
* [[Kari Tarkiainen]] (1996&ndash;20031996–2003)
* [[Jussi Nuorteva]] (2003&ndash;2003–)
 
==Aineistot==
===Asiakirjat===
[[Tiedosto:Air raid damage at the National Archives of Finland.png|thumb|Jatkosodan aikana venäläinen lentopommi hävitti Rauhankadun kiinteistön ikkunaruutuja.]]
Kansallisarkiston vanhin asiakirja on 1. lokakuuta 1316 päivätty [[Birger Maununpoika|Kuningas Birgerin]] suojeluskirje Karjalan naisille.<ref name="200v-9">Nuorteva & Happonen 2016, s. 9</ref> Keskiajalta asiakirjoja on Kansallisarkistossa alkuperäisinä 66 ja jäljennöksinä 223. Vanhinta yhtenäistä asiakirjasarjaa ovat 1530-luvulta alkavat paikallishallinnon tiliasiakirjat eli [[voudintilit]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.arkisto.fi/fi/aineistot/kansallisarkiston-aineistot | Nimeke = Kansallisarkiston aineistot | Julkaisija = Kansallisarkisto | Viitattu = 14.2.2018}}</ref>