Ero sivun ”Che Guevara” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Lähteiden linkkien tarkistus ja korjaus, viitteitä mallineisiin ja muuta pientä viilausta. |
||
Rivi 19:
| kotisivu =
}}
'''Ernesto Rafael Guevara de la Serna''' ([[14. kesäkuuta]] [[1928]] – [[9. lokakuuta]] [[1967]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/programmes/p027pr5s | Nimeke = The Death of Che Guevara| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite =BBC Witness | Julkaisu = BBC World Service| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =British Broadcasting Corporation | Viitattu = 27.10.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref>), joka tunnetaan yleisesti nimellä '''Che Guevara''' (lausutaan [{{IPA|ˈtʃe ɣeˈβaɾa}}]), oli [[argentiina]]laissyntyinen vallankumouksellinen sissijohtaja ja huomattava [[Marxismi|marxilainen]] poliittinen hahmo.
Guevara oli [[Fidel Castro]]n johtaman [[26. heinäkuuta -liike|26. heinäkuuta -liikkeen]] jäsen. Liike otti vallan [[Kuuba]]n presidentti [[Fulgencio Batista]]lta vuonna 1959 [[Kuuban vallankumous|Kuuban vallankumouksen]] jälkeen. Guevarasta tuli Kuuban uudessa valtahierarkiassa toinen heti Castron jälkeen. Hän toimi lyhyen aikaa kansallispankin johtajana sekä teollisuusministerinä, mutta siirtyi takaisin vallankumoukselliseen toimintaan. Hän yritti tuloksetta käynnistää vallankumouksia useissa maissa, erityisesti [[Kongon demokraattinen tasavalta|Kongon demokraattisessa tasavallassa]] ja [[Bolivia]]ssa. Toimiessaan Boliviassa pienen sissiryhmän johdossa hän jäi Bolivian armeijan yksikön vangiksi 8. lokakuuta 1967. Bolivialaiset teloittivat Guevaran seuraavana päivänä.
”Che!” on [[Río de la Plata]]n alueella puhutulle [[Espanjan kieli|espanjalle]] ominainen huudahdus, joka tarkoittaa ”hei, sinä siellä”. Río de la Platan maiden ulkopuolella argentiinalaisia kutsutaan siksi lempinimellä ”che”. Toinen Guevarasta käytetty lempinimi oli ”El Fuser”.<ref>
== Elämä ==
=== Varhaisnuoruus ===
[[Tiedosto:Ernesto Guevara Acta de Nacimiento.jpg|
Ernesto Guevara syntyi 14. kesäkuuta 1928<ref>Joidenkin lähteiden mukaan hän olisi syntynyt 14. toukokuuta, mutta syntymätodistukseen kirjattiin kuitenkin päivämäärä 14. kesäkuuta, jotta vanhemmat välttyisivät ilkeiltä puheilta esiaviollisesta suhteesta [http://che.playagiron.net/foot.php Playa Girón.net]</ref> Argentiinan [[Rosario (Argentiina)|Rosariossa]] keskiluokkaisen [[espanja]]lais-[[irlanti]]lais-sukuisen argentiinalaisperheen ensimmäisenä lapsena. Isä oli Ernesto Guevara Lynch ja äiti Celia de la Serna y Llosa. Perheeseen syntyi yhteensä viisi lasta. Vanhemmat, varsinkin äiti, olivat melko epäsovinnaisia ja muuttivat usein, mikä lienee vaikuttanut Erneston maailmankatsomukseen. Isä myötäili [[Espanja]]n [[Espanjan sisällissota|tasavaltalaisia]]. Isän juuret olivat Espanjasta (joidenkin lähteiden mukaan herttuallista sukua)<ref>Dicionario de Heraldica, Editorial Libsa, Espanja 2002, s. 117: Guevaran aatelissuvun vaakuna on nelijakoinen, kentät 1 ja 4: kultaisessa kentässä kolme kärpännahkareunuksista punaista palkkia; kentät 2 ja 3: punaisessa kilvessä viisi hopearahaa. Suku on tunnettu [[Navarra]]ssa jo 1100-luvulla.</ref>). Äidin suku oli ollut aiemmin hyvinkin varakasta sukua, eräänlaista maa-aatelia, mutta köyhtynyt sittemmin. Myötäjäisrahoilla vanhemmat ostivat Rosariosta maatilan, josta oli tarkoitus tulla uuden nousun siemen. Isän liiketoimet kuitenkin tapasivat epäonnistua hänelle ominaisen päättämättömyyden takia. Tästä juonsi Erneston myöhemmin osoittama lievä halveksunta ihmisiin, jotka vain puhuivat, mutta eivät koskaan muuttaneet sanojaan teoiksi.
Rivi 34 ⟶ 33:
=== Kiertomatkat Etelä-Amerikassa ===
[[Tiedosto:Che Guevara - Propaganda Micrón - 1950.jpg|
Kolmantena opiskeluvuotenaan vuonna 1950 Ernesto teki pitkän polkupyörämatkan Argentiinassa. Polkupyörä oli varustettu pienellä italialaisella Cucchiolo-apumoottorilla. Matka kesti kuusi viikkoa, ja kilometrejä taittui yli neljä tuhatta 12 maakunnan läpi. Matka oli Erneston ensimmäinen seikkailu omin päin, ja se aloitti hänen elämässään uuden intohimon – matkustamisen ja päiväkirjan kirjoittamisen. Palattuaan [[Buenos Aires]]iin, jossa hän tuolloin asui, hän vei apumoottorinsa kunnostettavaksi. Moottori huollettiin korvauksetta, sillä Ernesto suostui mainostamaan tuotetta sanomalehdessä julkaistussa ilmoituksessa.<ref>Anderson, s. 63–67.</ref>
4. tammikuuta 1952 hän lähti ystävänsä [[Alberto Granado]]n kanssa matkalle kohti pohjoista. Matkasta oli tuleva pitkä, ja kulkupelinä oli alkuvaiheessa Granadon 500-kuutioinen [[Norton Motorcycle Company|Norton]]-moottoripyörä ''La Poderosa II'', jonka hajottua ystävykset matkustivat jalkaisin, lentokoneelle ja lautalla. Matkansa aikana he tekivät rahattomina kaikenlaisia hanttihommia, ja matka vei Erneston aina Yhdysvaltoihin [[Miami]]in saakka, jonne hän saapui 26. heinäkuuta lentämällä Venezuelan [[Caracas]]ista. Hän erosi matkatoveristaan Granadosta, joka oli jäänyt työskentelemään kaupungin [[lepra]]sairaalaan.<ref>Anderson, s. 70–89.</ref> Matkalla hän piti tapojensa mukaisesti päiväkirjaa, joka myöhemmin julkaistiin nimellä ''[[Moottoripyöräpäiväkirja]]''.
Matkailun ja lukemisen ohella valokuvaus oli hänelle rakas harrastus. Kamerallaan hän ikuisti ihailemiaan intiaanikulttuurin muistomerkkejä. Matkallaan hän teki havaintoja maanosan köyhyydestä ja tämä sai hänet kiinnostumaan syvemmin [[Marxilaisuus|marxilaisista]] ajatuksista.<ref>
=== Guatemala ===
Valmistuttuaan [[Buenos Airesin yliopisto]]n lääketieteellisestä koulusta 1953 Guevara matkusti [[Guatemala]]an, missä populistinen johtaja [[Jacobo Arbenz Guzmán]] oli juuri valittu presidentiksi. Guevara tapasi Guatemalassa useita [[Fidel Castro]]n seuraajia, jotka olivat maanpaossa [[Fulgencio Batista|Batistan]] hallintoa. Poliittisten pakolaisten joukosta Che löysi ensimmäisen vaimonsakin, [[peru]]laisen Hilda Gadean, joka synnytti Chelle esikoistyttären.
Kun [[CIA]] rahoitti Arbenzin hallinnon kaatamisen ja Yhdysvallat pommitti Guatemalan pääkaupunkia 18. kesäkuuta 1954, Guevaran viha Yhdysvaltoja kohtaan heräsi ja hän tarjoutui taistelemaan. Arbenz kehotti kuitenkin kannattajiansa poistumaan maasta, ja Che Guevara haki hetkellisesti [[turvapaikka]]a Argentiinan suurlähetystöstä. 25-vuotias Guevara oli joulukuussa 1953 [[Costa Rica]]ssa, jossa hän näki [[United Fruit Company]]n omistukset, ja kirjoitti tädilleen [[San José (Costa Rica)|San Josésta]] vannoen näkevänsä kapitalistiset mustekalat tuhottuina.<ref>
=== Meksiko ===
Muutettuaan [[Meksiko]]on Guevara uudisti ystävyytensä Castron liittolaisiin. Kun Fidel Castro siirtyi maanpakoon Meksikoon vapauduttuaan poliittisesta vankeudesta Kuubasta, hän tapasi Guevaran. Guevara näki Castrossa kauan etsimänsä johtohahmon, jota seuraamalla hän voisi toteuttaa oppejaan käytännössä. Che Guevara liittyikin heti Castron [[26. heinäkuuta -liike|26. heinäkuuta -liikkeeseen]], jonka tavoitteena oli syöstä Fulgencio Batista vallasta.
Castro oli vuokrannut syrjäisen maatilan [[Guadalajara (Meksiko)|Guadalajarasta]] sissiarmeijansa koulutuspaikaksi. Siellä Guevara sai ensimmäisen kerran muodollista sotilaskoulutusta, sillä hänet oli Argentiinassa vapautettu asevelvollisuudesta astman takia. Sissien kouluttajana toimi [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodan]] veteraani [[Alberto Bayo]].<ref name=cia>{{Verkkoviite | Osoite = http://casarrubea.files.wordpress.com/2008/09/bio-che-cia-1964.pdf | Nimeke = CIA Biographic Register on Che | Ajankohta = elokuu 1964 | Viitattu = 15.4.2014 | Tiedostomuoto=PDF | Kieli = {{en}}}}</ref> Jo tässä vaiheessa Che osoitti olevansa vallankumouksen mallioppilas. Hän kuitenkin liittyi Castron vallankumouksellisiin sissijoukkoihin aluksi ensisijaisesti lääkärinä, joka oli hänen kutsumuksensa tässä vaiheessa. Che oli unelmoinut lääkärikoulutuksensa alusta asti jonakin päivänä voivansa käyttää taitojaan kansan olojen parantamiseksi ja kehitti kirjoituksissaan idean ”vallankumouksellisesta lääkäristä”.<ref>
Maatilalla harjoiteltiin aseiden käsittelyä ja sissielämän taitoja sekä annettiin ideologista koulutusta. Kuri oli erittäin kova, mikä oli Chelle mieluisaa. Jo tässä vaiheessa pidettiin pikaoikeudenkäyntejä joukoissa olevan soluttautujan paljastamiseksi ja kurin ilmentymänä. Huhutaan, että ainakin kaksi ruumista olisi haudattu alueelle. Koulutuskeskus paljastui kuitenkin varotoimista huolimatta, ja asiasta tehtiin poliisitutkinta. Paikalta takavarikoitiin paljon aseita, ja johtohahmot pidätettiin joksikin aikaa. Tämä aikaisti Castron maihinnousua Kuubaan, koska käytännössä Meksikon hallitus karkotti vallankumoukselliset joukot alueeltaan.<ref name=cia/>
Rivi 58 ⟶ 57:
=== Sissijohtajana ===
[[Tiedosto:Che SClara.jpg|
Johtajana Che Guevara oli tinkimätön ja yksioikoinen, jopa pedanttiuteen asti, eikä suosinut ketään.<ref name="Anderson278">Anderson, s. 278.</ref> Hän ei pyrkinyt kompromisseihin, vaan halusi kärjistää ja aiheutti konflikteja. Hän uskoi esimerkin voimaan. Tällainen toimintamalli sopi sissisotaan, muttei siviilielämään. Hän kuvitteli, että hänen askeettinen esimerkkinsä kelpaisi muillekin ja yritti muun muassa kieltää mies- ja naissotilaidensa väliset suhteet ja valloittamaltaan alueelta alkoholin sekä arpajaiset turhana ajanvietteenä.<ref name=farber>{{Verkkoviite | Osoite = http://nova.wpunj.edu/newpolitics/issue25/farber25.htm | Nimeke = The Resurrection of Che Guevara | Julkaisu = New Politics | Tekijä = Farber, Samuel | Ajankohta = 1998 | Viitattu = 15.4.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> Che puolusteli toimintaansa sillä, että hän vaati itseltään vielä enemmän kuin alaisiltaan. Hänen vastustajansa ovat kyseenalaistaneet tämän ja syyttäneet häntä taistelun johtamisesta selustasta. Monet silminnäkijät ovat kuitenkin todistaneet, että hän otti osaa taisteluihin miestensä rinnalla haavoittuen.<ref>
==== Teloitukset ====
Rivi 72 ⟶ 71:
==== Suhde päihteisiin ====
Che pidättäytyi alkoholista, mutta joi lakkaamatta [[Mate (juoma)|matea]], eteläamerikkalaista yrttijuomaa, ja poltti samalla [[Sikari|sikareita]], joihin hän kehitti sissisota-aikoinaan vahvan riippuvuuden. Hän perusti ensimmäisenä sikaritehtaita valloitetuille alueille työllistääkseen paikallisia ja varmistaakseen sikarien saatavuuden sotilailleen kaikissa oloissa.<ref>Anderson, s. 248.</ref> Hän koki asian niin tärkeäksi sissisodan kannalta, että palasi aiheeseen käsikirjassaan ''[[La Guerra de Guerrillas]]'' (”Sissisota”). Che myös käytti tupakan epäämistä rangaistuksena pienistä rikkeistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.owlasylum.net/owl_underground/BenQGuerilla_Warfare__Che_Guevara_.pdf | Nimeke = Guerilla Warfare | Tekijä = Che Guevara | Ajankohte = 1961 | Viitattu = 15.4.2014 | Kieli = {{en}} | Tiedostomuoto=PDF}} {{en}}</ref>
=== Vallankumous voittaa ===
Rivi 78 ⟶ 77:
=== Vallankumouksen troikka ===
Che oli nyt noussut jo vallankumouksellisten kärkikolmikkoon. Guevara oli [[Raúl Castro]]n ohella se vallankumousjohtajista, joka selkeimmin veti Kuubaa [[kommunismi]]a kohti. Kevään 1959 maareformin suunnittelu vei vallankumousta yhä enemmän vasemmalle, etäännytti Castroa tukeneita liberaaleja ja johti ristiriitaan Yhdysvaltain kanssa. Chen asema vallassa ei ollut selvä. Castro lähetti hänet kolmeksi kuukaudeksi Kuuban edustajana kiertämään sitoutumattomia maita samaan aikaan, kun vallankumouksellisten liberaalien ja tulevien kommunistien välit katkesivat. Näihin aikoihin hän erosi Hildasta, jota ei ollut tavannut sitten ''Granman'' lähdön, ja nai Aleida Marchin, joka oli kuulunut hänen sissitaistelijoihinsa.
=== Oikeudenkäynnit ja puhdistukset ===
[[Tiedosto:Manuel Urrutia2.jpg|
Vuonna 1959 Che Guevara nimitettiin [[La Cabaña]]n linnakkeen vankilan ylimmäksi syyttäjäksi. Hän oli komentajana 1959–1963 ja toimi tuona aikana puheenjohtajana arviolta 500 poliittisen vangin oikeudenkäynneissä, joissa tuomio määrättiin normaalin prosessin ulkopuolella. Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana linnoituksessa teloitettiin suunnilleen 55 ihmistä, vallankumoustuomioistuimessa mukana olleen Duque de Estrada mukaan.<ref name="Anderson316">Anderson, s. 316</ref> Muutamat La Cabañassa vankina olleet, kuten esimerkiksi runoilija ja ihmisoikeusaktivisti [[Armando Valladares]] väittävät, että Guevara näytti olevan erityisen kiinnostunut joidenkin vankien kuulustelusta, kiduttamisesta ja teloittamisesta. Fidelin veljeen Raúliin verrattuna Che oli kuitenkin maltillinen, sillä tämä oli teloittanut Santiagon valtauksen jälkeen 70 sotavankia ilman oikeudenkäyntiä. Che oli erittäin tarkka muotoseikoista ja harkitsi tuomioita kylmän viileästi pelkkien asiatietojen pohjalta tapaamatta vangittuja.<ref name="Anderson316"/>
Guevara ideoi ja käynnisti Kuuban uudelleenkoulutusleirit [[Guanahacabibesin niemimaa|Guanahacabibesissa]], jonne hän lähetti ministeriönsä jäseniä, jotka olivat yleensä syyllistyneet johonkin eettis-moraaliseen rikkeeseen, kuten [[nepotismi]]in, tahalliseen virheen salaamiseen tai Kuuban kaltaisessa macho-kulttuurissa yleiseen syrjähyppyyn.<ref name="Anderson_sivu 475">Anderson, s. 457.</ref>
Kesäkuussa 1959 Castro perui lupauksensa vapaista vaaleista ja [[liberalismi|liberaalien]] vallankumouksellisten välit Castroon ja kommunisteihin alkoivat heiketä. Hallinto läheni vähitellen kommunisteja, ja Castro hylkäsi ajatuksen vuoden 1940 vapaamielisemmän perustuslain palauttamisesta. Samalla tuomareiden riippumattomuus poistettiin, riippumattomat sanomalehdet vaiennettiin, opiskelija-aktivisteja vangittiin, demokraattisesti valitun Kuuban työläisten keskusjärjestön pääsihteerin, David Salvadorin, rinnalle asetettiin epädemokraattisesti kaksi kommunistia ja myöhemmin hänet vangittiin. Lopulta osa liberaaleista vallankumouksellisista erosi viroistaan protestina (muun muassa presidentti [[Manuel Urrutia Lleó|Manuel Urrutia]] heinäkuussa 1959),<ref>
Puheissaan Guevara vetosi koko maailman vallankumouksellisiin ja vaati ”pitkää ja julmaa verenvuodatusta” kautta maailman. Testamentissaan hän ylisti ”ytimekästä vihaa, joka tekee ihmisestä tehokkaan, väkivaltaisen, valikoivan ja kylmän tappokoneen”.
Kaiken kaikkiaan Guevaraa pidetään joidenkin lähteiden mukaan syyllisenä satoihintuhansiin teloituksiin, joissa tapettiin myös naisia ja lapsia, nuorimmat 14-vuotiaita. Hänen itsensä tiedetään teloittaneen vähintään 180 ihmistä.<ref name="
==== Suhtautuminen vähemmistöihin ====
Che Guevara piti [[Homoseksuaalisuus|homoja]] ongelmana, ja hän piti huolen siitä, että työleireillä tämä ongelma otettiin huomioon.<ref name="
=== Maareformi ja omaisuuden kansallistaminen ===
Rivi 117 ⟶ 115:
=== Kuuban ohjuskriisi ===
{{pääartikkeli|[[Kuuban ohjuskriisi]]}}
Ennen [[Kuuban kriisi|Kuuban ohjuskriisiä]] Guevara oli kuubalaisen delegaation jäsen, joka vieraili [[Moskova]]ssa varhain 1962. Mukana oli myös [[Raúl Castro]], Fidel Castron veli ja kovan linjan kommunisti. Delegaatio suositteli neuvostoliittolaisille [[ydinase|ydinohjusten]] sijoittamista Kuubaan. Che Guevara uskoi, että neuvosto-ohjukset suojelisivat Kuubaa Yhdysvaltain mahdolliselta suoralta maihinnousulta. Joidenkin väitteiden mukaan Guevara olisi sanonut, että mikäli ohjukset olisivat olleet kuubalaisten vallassa ohjuskriisin aikaan, niillä olisi tehty isku Yhdysvaltoihin, mutta on vaikea sanoa olisiko Fidel Castro ollut valmis tähän.<ref>
=== Pesäero Neuvostoliittoon ===
Rivi 125 ⟶ 123:
Vallankumouksen muista johtajista poiketen Che Guevara päätti jättää valta-asemansa Kuubassa palatakseen vallankumouksellisille taistelukentille, mikä lopulta johti hänen kuolemaansa. Vaikuttimena henkilökohtaiseen osallistumiseen (Che kutsui tätä ”kiristämiseksi läsnäolollaan”)<ref>Anderson, s. 510.</ref> lienee ollut Kuuban tukemien kapinahankkeiden vesittyminen Latinalaisessa Amerikassa (muun muassa [[Panama]]ssa ja [[Dominikaaninen tasavalta|Dominikaanisessa tasavallassa]]). Myös käytännön arkirutiinit ja valtion talousvaikeudet kävivät liikkuvaiselle Chelle kestämättömiksi.<ref name="Anderson484" />
11. joulukuuta 1964 hän piti puheen YK:n 19. yleiskokouksessa [[New York]]issa. Puheessaan hän vaati Kiinan kansantasavallalle [[Tšiang Kai-šek]]in ja ”hänen joukkionsa kaappaamaa” paikkaa YK:ssa ja YK:n nimissä Kongossa suoritetun ”vääryyden” oikaisua. Hän päätti puheensa sotahuutoon: ”Mitta on täysi. Ihmiskunnan suurten massojen marssi on alkanut kohti itsemääräämisoikeutta. Tällä kertaa he kuolevat vapautensa puolesta kuin kuubalaiset Playa Girónilla (Sikojenlahti)”.<ref>
Chen katoaminen julkisuudesta 1965 tulkittiin välirikoksi entisiin taistelutovereihin ja Fidel Castroon, ja yleisesti huhuttiin, että Kuuban ylimmässä johdossa olisi käynnissä valtataistelu, jossa Che olisi siirretty syrjään ”vaarallisena häirikkönä” ja haittana hyville suhteille Neuvostoliittoon.<ref>Anderson, s. 506.</ref>
Rivi 132 ⟶ 130:
Guevara taivutteli Castron tukemaan häntä salaisessa yrityksessään vaikuttaa Afrikkaan. Hän halusi toimia yhteistyössä Simba-liikkeen kanssa (tunnetaan myös nimellä [[Patrice Lumumba|lumumbistit]]) entisessä Belgian Kongossa (myöhemmin Zaire ja nykyään [[Kongon demokraattinen tasavalta]]). Che oli Ben Bellan kanssa käymiensä pitkien keskusteluiden nojalla vakuuttunut, että Afrikka oli ”imperialismin heikko lenkki” ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maista juuri Kongoa voisi käyttää mantereenlaajuisen ystävällismielisten maiden tukeman vallankumouksen alkuna.<ref>[http://mondediplo.com/1997/10/che Ahmed Ben Bella: Che as I Knew Him (1997)]. {{en}}</ref> Nasser puolestaan varoitti Chetä, että hänen suunnitelmansa ei ottanut huomioon Kongon todellisuutta, vaan hän oli vaarassa joutua ”Tarzanin rooliin” keskellä mustaa Afrikkaa. Guevara ja [[Víctor Dreke]], hänen lähin miehensä komentoketjussa, sekä kaksitoista kuubalaista sissitoveria saapuivat Kongoon 24. huhtikuuta 1965. Loppuosa kuubalaisista tuli myöhemmin perässä.<ref>Gálvez, William. ''Che in Africa: Che Guevara's Congo Diary'', Melbourne, 1999: Ocean Press, s. 62.</ref> Guevara joukkoineen havaitsi pian, että yksi onnistunut vallankumous ei välttämättä johtanut toiseen. Huolimatta [[Sitoutumattomien maiden liike|sitoutumattomien maiden]] ([[Algeria]], [[Egypti]], [[Tansania]], [[Kenia]], [[Ghana]], [[Guinea]], [[Uganda]] ja [[Mali]]) laajasta tuesta hankkeelle, hän ei onnistunut pelastamaan Kinshasan Kongon vastarintaliikkeen kapinaa, mikä oli hänen välittömin tavoitteensa.<ref>[http://mondediplo.com/1997/10/che Ahmed Ben Bella: Che as I Knew Him (1997)].</ref>
Brittiläissyntyisen [[Mike Hoare]]n palkkasotilaat ja Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen neuvonantajat työskentelivät Kongon armeijan kanssa ja tarkkailtuaan Guevaran viestiliikennettä onnistuivat väijyttämään kapinalliset aina heidän yrittäessään hyökätä. Samaan tapaan myös kapinallisten huoltolinjoja häirittiin. Guevaralla oli myös erimielisyyksiä Simba-liikkeen johdon kanssa, eikä vallanjako miellyttänyt oikein kumpaakaan osapuolta. Kongolaisten johtajasta [[Laurent Kabila]]sta Guevaralla oli hyvin alhainen käsitys. Kabila ei edes ottanut osaa taisteluihin ja viihtyi paremmin [[Nairobi]]ssa ja Tansaniassa kuin sissiarmeijansa leirillä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Profile: Laurent Kabila | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/africa/1121068.stm | Julkaisija = BBC News | Ajankohta = 17.1.2001 | Kieli={{en}} | Viitattu = 1.8. 2007 {{en}}}}</ref> Guevaran suunnittelemat sotilasoperaatiot epäonnistuivat surkeasti yhteistyön puutteeseen.
Afrikkalaisten sissien käsitys sodankäynnistä erosi länsimaisesta: he sotivat mielensä mukaan, eivätkä silloin, kun se olisi ollut strategisesti edullista. Kongolaiset eivät ylpeinä suostuneet myöskään kantamaan muuta kuin aseensa, ja paikalliset poppamiehet myivät miehille kuolemattomaksi tekevää juomaa. Kaiken keskellä Che kuubalaisine tovereineen yritti parhaansa mukaan tehdä strategisia hyökkäyksiä [[Tanganjikajärvi|Tanganjikajärven]] yli. Viimein myöhään samana vuonna, sairaana ja nöyryytettynä, Guevara lähti Kongosta mukanaan pieneksi huvennut kuubalaisjoukko. Che olisi halunnut jäädä jälkeen taistelemaan ”vallankumouksellisena esimerkkinä”, mutta Castro ja muut toverit saivat hänen mielensä taivutettua lähdön kannalle. Retki oli vaatinut kuuden toverin hengen, eikä se ollut saavuttanut mitään.
Rivi 139 ⟶ 137:
=== Bolivia ===
Toivuttuaan pitkään ensin Tansaniassa, sitten Prahassa ja Kuubassa, Guevara matkusti väärennetyllä passilla [[Bolivia]]an marraskuussa 1966. Hänen suunnitelmansa oli järjestää vallankumous, kaataa Bolivian oikeistolainen sotilashallitus ja nostaa valtaan kommunistinen hallinto. Bolivian oli tarkoitus olla ensimmäinen dominonappula Chen kaavailemassa vallankumousten sarjassa kohti yhdistynyttä latinojen ja intiaanien Etelä-Amerikkaa. Che oli valinnut vallankumouksensa käynnistysmaaksi Bolivian, koska maa oli hänen mukaansa Yhdysvaltojen suhteen Etelä-Amerikan maista toisarvoisin, elintasoltaan köyhimpiä (mikä edesauttaisi vallankumouksellisuutta), ja maalla oli keskeinen sijainti viiden rajanaapurinsa kanssa, joten vallankumousta olisi sen onnistuttua Boliviassa helppo levittää naapurimaihin sieltä käsin.<ref
Pala viidakkoista maata [[Nancahuazú]]ssa, jonka paikalliset kommunistit ostivat, toimi harjoitusmaastona. Tiettävästi harjoittelu oli itse asiassa Guevaralle ja hänen joukoilleen vaarallisempaa kuin myöhemmät taistelut. Sissiarmeijan rakentaminen lähti huonosti käyntiin. Väitetään myös, että kun Bolivian presidentti [[René Barrientos]] kuuli Che Guevaran olevan maassa, hän ilmaisi toiveensa nähdä Guevaran pää [[La Paz]]in keskustassa seipään nokassa. Bolivian armeija komennettiin sissijahtiin.
Rivi 154 ⟶ 152:
Tarkemman tiedon Chen sissijoukon sijainnista Bolivian armeija sai eräältä sissijoukon karkurilta. 8. lokakuuta 1967 sissit motitettiin Churon rotkoon lähellä [[La Higuera]]n kylää. Che Guevara vangittiin parituntisen taistelun jälkeen yhdessä bolivialaisen sissin [[Simeon Cuba Sarabia]]n (”Willy”) kanssa. Che antautui haavoituttuaan jalkoihin ja luodin rikottua hänen aseensa. Paikalla olleiden sotilaiden mukaan heidän lähestyessään Guevaraa hän huusi: ”Älkää ampuko! Olen Che Guevara ja olen arvokkaampi teille elävänä kuin kuolleena.”
CIA-agentti [[Felix Rodriguez]] kuuli sissijohtajan vangitsemisesta ja välitti tiedon CIA:lle. Bolivian presidentti Barrientos määräsi Guevaran välittömästi teloitettavaksi, kun kuuli hänen vangitsemisestaan. Sissijohtaja teloitettiin La Higueran koulurakennuksessa vain vuorokauden vankeuden jälkeen ilman oikeudenkäyntiä hieman kello yhden jälkeen iltapäivällä 9. lokakuuta 1967. Willy oli ammuttu ensin viereisessä huoneessa. Chen väitetään sanoneen teloittajalleen kersantti [[Mario Terán]]ille, joka epäröi ennen teloitusta: ”Ammu, pelkuri, tapat vain ihmisen.” Ilmeisesti tunnistamisen helpottamiseksi, ja jotta kuolema näyttäisi tulleen taistelukentällä, Rodriguez oli kieltänyt häntä ampumasta kasvojen alueelle.<ref>[http://www.marxists.org/archive/guevara/biography/last-days.htm Che Guevara Internet Archive]</ref> Joidenkin väitteiden mukaan häntä ammuttiin sydämeen, toisten mukaan useita kertoja keskivartalon alueelle. Teloituksen jälkeen Rodriguez otti Guevaran [[Rolex]]-rannekellon ja näytti sitä ylpeänä useissa haastatteluissa tulevina vuosina.<ref>[http://www.marxists.org/archive/guevara/biography/last-days.htm Che Guevara Internet Archive].</ref> Muiden lähteiden mukaan hän päinvastoin tunsi myötätuntoa vihollistaan kohtaan nähdessään tämän surkean tilan Higueran koulurakennuksessa.<ref
[[Tiedosto:Vallegrande location.png|thumb|250px|left|Bolivian kartta ja Vallegranden sijainti.]]
Guevaran ruumis lennätettiin helikopterilla läheiseen [[Vallegrande]]n kaupunkiin ja asetettiin sairaalan pesuhuoneeseen joksikin aikaa esille yleisön nähtäväksi. Hänet haudattiin merkitsemättömään hautaan muiden tovereidensa joukkoon CIA:n amputoitua hänen kätensä tunnistamista varten.<ref
Vain kolme selviytyi siitä 27 sissin ryhmästä, joka lähti vallankumouksen yritykseen 1. helmikuuta 1967. He ylittivät Andit ja päätyivät [[Chile]]en, jossa silloin senaattorina toiminut [[Salvador Allende]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.biography.com/people/salvador-allende-37231#entry-into-politics | Nimeke =Salvador Allende Biography | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Biography.com| Viitattu = 27.10.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> painosti hallitusta myöntämään heille turvapaikan ja auttoi näin ollen sissejä palaamaan takaisin Kuubaan.{{lähde|28.10.2014}}
Kuubassa Fidel Castro sai varmuuden toverinsa kuolemasta 15. lokakuuta. Lokakuun 18. päivänä hän piti kiihkeän muistopuheen miljoonapäiselle kuulijakunnalle Havannan Plaza de la Revoluciónilla.<ref
Vasta 1995 Chen kuolemasta ja viimeisestä leposijasta tuli julkisuuteen varmoja tietoja, kun Bolivian armeijan kenraali Mario Vargas Salinas myönsi elämäkertakirjailija [[Jon Lee Anderson]]ille haastattelussa, että Che tovereineen haudattiin lähelle päällystämätöntä lentokenttää Vallegranden kaupungin ulkopuolelle. Tästä tietovuodosta alkoi etsintä, joka johti Chen ja hänen tovereidensa luiden löytymiseen 1997.<ref
== Sankarikultti ==
[[Tiedosto:Ministry of the Interior in Havana.jpg|
[[Tiedosto:Che Guevara statue closeup.jpg|
[[Tiedosto:Che Guevara - Grab in Santa Clara, Kuba.jpg|
Tuhannet idealistiset nuoret Latinalaisessa Amerikassa päättivät seurata Che Guevaran esimerkkiä.{{lähde}} Guevarasta tuli vuoden 1968 opiskelijalevottomuuksissa vallankumouksen ikoni.{{lähde}} Dramaattinen [[Alberto Korda]]n ottama [[Che Guevaran valokuva|valokuva]] nousi yhdeksi vuosisadan tunnistetuimmista kuvista, ja muotokuvaa yksinkertaistettiin ja tuotteistettiin voimakkaasti – kuvan levitessä T-paitoihin, julisteisiin ja muihin vastaaviin esineisiin.
Rivi 180 ⟶ 178:
== Perintö ==
[[Tiedosto:Beauvoir Sartre - Che Guevara -1960 - Cuba.jpg|thumb|250px|Che keskustelee [[Jean-Paul Sartre]]n ja [[Simone de Beauvoir]]in kanssa]]
Guevaran kirja ''[[La Guerra de Guerrillas]]'' nähtiin aikanaan perustavanlaatuisena ohjeena epätasaisten sotien käynnissä. Chen kuoleman jälkeen monien mielestä hänen taktiikkansa osoittautui kuitenkin viime kädessä tehottomaksi, koska Kuubassa toteutettu vallankumous ei ollut suoraan sovellettavissa muihin maihin. Guevara uskoi, että pieni joukko sissejä (''foco'') hyökätessään rajusti hallitusta vastaan saisi väestön vallankumouksellisuuden lisääntymään niin, ettei olisi tarpeellista rakentaa suuria organisaatioita edistämään asteittaista siirtymistä aseelliseen vallankumouksellisuuteen. Chen opit eivät kuitenkaan ole jääneet aivan hedelmättömiksi: vuonna 1979 [[Nicaragua]]n [[sandinistit|sandinisti]]sissit syöksivät vallasta vihatun diktaattori [[Anastasio Somoza Debayle|Anastasio Somozan]] parikymmenvuotisen sissisodan tuloksena.<ref>
Ranskalainen filosofi [[Jean-Paul Sartre]] on kutsunut Guevaraa ”aikamme täydellisimmäksi ihmiseksi”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.critical-theory.com/incredible-candid-photos-of-jean-paul-sartre-and-simone-de-beauvoir-in-cuba/ | Nimeke = Incredible candid photos of Jean-Paul Sartre and Simode de Beauvoir in Cuba | Julkaisu = Critical-theory.com | Tekijä = Wolters, Eugene | Ajankohta = 20.6.2014 | Viitattu = 18.11.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Time]]-aikakauslehti valitsi Ernesto Guevaran 1900-luvun sadan merkittävimmän ihmisen listaan, jossa oli hänen lisäkseen vain yksi latinalaisamerikkalainen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20081101230544/http://www.time.com/time/time100/heroes/profile/guevara01.html | Tekijä = Ariel Dorfman | Julkaisija = Time | Ajankohta = 14.
Guevaran viimeinen päiväkirja julkaistiin internetissä vuonna 2012 alkuperäisenä versiona. Se on aiemmin julkaistu Kuubassa kirjana kieleltään siistittynä.<ref>[http://yle.fi/uutiset/che_guevaran_viimeinen_paivakirja_pantiin_internetiin/6328461 Yle, Uutiset], viitattu 9.10.2012</ref>▼
▲Guevaran viimeinen päiväkirja julkaistiin internetissä vuonna 2012 alkuperäisenä versiona. Se on aiemmin julkaistu Kuubassa kirjana kieleltään siistittynä.<ref>
== Ideologia ==
Che Guevara oli [[Marxilaisuus|marxilainen]] [[Sosialismi|sosialisti]], joka ei kuitenkaan pitäytynyt vain yhdessä sosialismin suuntauksessa elämänsä aikana. Kuuban suuntautuessa enemmän ja enemmän Neuvostoliittoon päin Guevara tunnusti [[marxismi-leninismi|marxilais-leninististä]] ideologiaa, mutta päätti lopulta tehdä siihen pesäeron todettuaan sen liian [[stalinismi|stalinistiseksi]] ja taantumukselliseksi. Guevara sympatisoi suuresti kehitysmaita, erityisesti Latinalaisessa Amerikassa, ja osaltaan siksi etsi näiden asemaan ratkaisua muun muassa [[maolaisuus|maolaisuudesta]], jota ei kuitenkaan koskaan sisäistänyt. Halutessaan levittää vallankumousta ympäri maailmaa on perusteltua kutsua Che Guevaraa myös [[trotskilaisuus|trotskilaiseksi]], johon [[internationalismi]] ja maailmanvallankumouksen levittäminen kuuluvat olennaisena osana. Trotskilaisena Che Guevara sai neuvostososialismin kannattajilta revisionistisen leiman, mutta toisaalta arvostelu oli ehdottomasti molemminpuolista.
== Kritiikkiä ==
[[Tiedosto:Che por Jim Fitzpatrick.svg|
Guevaran katsotaan henkilökohtaisesti olleen vastuussa satojen talonpoikien ja kansalaisten surmista Kuuban vankiloissa ja hänen sissiarmeijansa valtaamilla alueilla. Myös valeteloituksia järjestettiin väestön pelottamiseksi.<ref>
== Populaarikulttuurissa ==
Rivi 203 ⟶ 200:
== Populaarikulttuurin Guevara-kuvan kritisointia ==
Kun [[Carlos Santana]] esiintyi vuonna 2005 [[Oscar-palkinto|Oscar-gaalassa]] pukeutuneena Che-paitaan, kuubalaissyntyinen muusikko [[Paquito D'Rivera]] kirjoitti avoimen kirjeen syyttäen Santanaa ”pyövelin” ihannoinnista.<ref>
Esseessään ''The Cult of Che'' kirjailija [[Paul Berman]] kritisoi elokuvaa ''Moottoripyöräpäiväkirja''.<ref>
▲Kun [[Carlos Santana]] esiintyi vuonna 2005 [[Oscar-palkinto|Oscar-gaalassa]] pukeutuneena Che-paitaan, kuubalaissyntyinen muusikko [[Paquito D'Rivera]] kirjoitti avoimen kirjeen syyttäen Santanaa ”pyövelin” ihannoinnista.<ref>[http://www.findarticles.com/p/articles/mi_m0FXV/is_4_15/ai_n13801099 Avoin kirje Carlos Santanalle Paquito D'Riveralta (Latin Beat Magazine) 25.3.2005.]{{vanhentunut linkki}}</ref>
▲Esseessään ''The Cult of Che'' kirjailija [[Paul Berman]] kritisoi elokuvaa ''Moottoripyöräpäiväkirja''.<ref>[http://www.slate.com/id/2107100/ Paul Berman: ”The Cult of Che” 24. syyskuuta 2004]</ref> Bermanin väitteiden mukaan Yhdysvalloissa, jossa ''Moottoripyöräpäiväkirja'' sai raikuvat suosionosoitukset [[Sundancen elokuvajuhla|Sundancen elokuvajuhlilla]], Chen ylenpalttinen ihannointi on jättänyt Kuuban ihmisoikeusrikkomukset varjoonsa.
== Suomeksi julkaistut teokset Guevarasta ==
Rivi 216 ⟶ 212:
== Lapset ==
Hilda Gadean kanssa (avioituivat [[8. elokuuta]] [[1955]], erosivat [[22. toukokuuta]] [[1959]]):
* Hilda Beatriz Guevara Gadea ([[15. helmikuuta]] [[1956]] [[México]] – [[21. elokuuta]] [[1995]] [[Havanna]])
Rivi 251 ⟶ 246:
* Sosialistiliitto: [http://www.sosialistiliitto.org/nettik/che_gonzalez.htm Mike Gonzales: Chen ylösnousemukset]
* YLE Elävä arkisto: [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=2&ag=11&t=616&a=924 Che Guevaran kuolema]
* [http://www.youtube.com/watch?v=128waCCK40I&feature=related Haastattelu ranskaksi, tekstitys englanti. Geneve 1964.]
| |||