Ero sivun ”Suomen ilmavoimat” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 95:
Huhtikuussa 2006 puolustusvoimien silloinen komentaja [[Juhani Kaskeala]] arvioi julkisesti, että Suomi joutuu 2020-luvulla Hornet-kaluston vanhenemisen myötä miettimään pystyykö se ylläpitämään omaa ilmapuolustusta. Ilmapuolustusyhteistyö Euroopan maiden kesken on Kaskealan mukaan joka tapauksessa edessä parin vuosikymmenen kuluessa.<ref>{{Verkkoviite | Julkaisu=HS.fi | Nimeke=Kaskeala: Naton jäsenyys ei säästäisi puolustusmenoja | Ajankohta=23.4.2006 | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kaskeala+Naton+jäsenyys+ei+säästäisi+puolustusmenoja/1135219620846 | Julkaisija=Helsingin Sanomat Oy | Luettu=2.3.2008 | Kieli= }}</ref>
Valmet Vinka ja Redigo olivat suomalaisen lentokoneteollisuuden viimeiset omat lentokoneet. Tämä kansallisen konetuotannon lopettaminen oli noin vuosikymmentä edellä esimerkiksi [[Alankomaat|Hollantia]]. Toisaalta kotimaisen tuotannon vahvuus on aina Suomessa ollut lisenssivalmistus ja loppukokoonpano, jotka ovat ilmavoimille tärkeitä kriisiaikana huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Ilmavoimien tarkoitus on korvata myös nykyiset [[Valmet L-90 Redigo|Valmet L-90 TP Redigo]]- ja Piper Chieftain -yhteyskoneet yhdellä konetyypillä. [[Pilatus PC-12]]-koneet otettiin käyttöön vuoden 2010 aikana. Pilatuksista ensimmäiset saapuivat Suomeen useita kuukausia suunniteltua aikaisemmin heinäkuun alussa ja loput kesän aikana.<ref>
Harjoitushävittäjänä jatkaa [[BAe Hawk|British Aerospace Hawk Mk.51]] 2010-luvulle asti. Tällöin koko EU:n 1970-luvulla käyttöön otetut harjoitushävittäjät alkavat olla suhteellisen ikääntyneitä. Suomessa Ilmavoimat on jo jatkanut Hawkien elinikää erikoistoimin. Kesäkuussa 2007 julkistettu kauppa 18 käytetystä sveitsiläisestä Hawk Mk66:sta (toimitus 2009–2010) kerrotaan kuitenkin mahdollistavan Hawkien palveluksen harjoitushävittäjinä aina 2020-luvun puoliväliin asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
[[Fokker F.27]] -kuljetuskoneiden korvaajaksi valittiin espanjalainen [[CASA C-295]]. Toisena vaihtoehtona esillä oli italialainen [[Alenia C-27J Spartan]]. Tarjouspyynnöt lähetettiin valmistajille tammikuussa 2005 ja arviointilennot päättyivät keväällä 2006. Toimitusten oli määrä sijoittua vuoden 2008 alkupuolelle, mutta ne aikaistuivat noin vuodella. Kuljetuskoneet ovat jatkossa enemmän kansainvälisiin tehtäviin liittyviä ja laskuvarjojoukot käyttävät enenevästi maavoimien helikoptereita kuljetuksiinsa.
Rivi 103:
18. tammikuuta 2007 puolustusministeriön muodostama työryhmä ehdotti, että Suomeen hankittaisiin noin kaksi raskaan kuljetuskoneen ja ilmatankkauskoneen yhdistelmää. Mahdollisesti konetyyppi olisi [[Airbus A330]] MRTT. Yksinomaan Ilmavoimien käyttöön koneet olisivat liian kalliita ja niille olisi liian vähän käyttöä, joten ehdotettiin, että koneet tulisivat [[Finnair]]in ja Puolustusvoimien yhteiskäyttöön. Tämä oli 1950- ja 1960-luvulla toimintamoodi esimerkiksi helikoptereiden Imatran voiman ja rajavartiolaitoksen sekä ilmavoimien välillä. Tällä kertaa Finnair tyrmäsi hankkeen täysin sen kaupallisen roolin vastaisena.
Niin sanottu [[HX-hävittäjähanke]] etenee [[tarjouspyyntö]]ihin. Kyseeseen tulee lähinnä neljä eri monitoimihävittäjätyyppiä. Nämä ovat Boeing [[F/A-18]] Super Hornet, Lockheed Martin [[F-35]], sekä [[Dassault Rafale]] ja [[Saab JAS 39 Gripen]] NG/E. Vuoden 2018 lopulla Suomen Ilmavoimat osallistuu ensi kertaa Yhdysvalloissa pidettävään Red Flag-ilmasotaharjoitukseen. Harjoitukset pidetään Alaskassa sekä Nevadassa, ja niihin tullaan lähettämään 6 kpl nykyisiä Hornet F/A-18 C/D-hävittäjiä.<ref>[https://www.verkkouutiset.fi/suomen-hornetit-maailman-kovimpaan-harjoitukseen-tama-on-usan-red-flag/ Verkkouutiset.fi − Suomen Hornetit maailman kovimpaan harjoitukseen – Tämä on USA:n Red Flag] Viitattu 15.8.2018.</ref>
=== Helikopterit ===
Rivi 124:
Suomen armeijan ensimmäisen palvelukäyttöön tulleen lentokoneen lahjoittanut Eric von Rosen oli maalauttanut siipiin onnenmerkkinsä, sinisen [[hakaristi]]n. Sen taustaväri puolestaan tuli valkoisesta maalista, jolla koneen siivissä ollut Thulinin tehtaan T-tunnus oli peitetty.<ref name="">Heinonen 1992 s. 16.</ref> Hakaristi määrättiin [[puolustusvoimien ylipäällikkö|ylipäällikkö]] [[Gustaf Mannerheim]]in [[päiväkäsky]]llä ilmavoimien konetunnukseksi. [[Akseli Gallen-Kallela]] puolestaan suunnitteli sotalentäjien merkin, myöhemmältä nimeltään Suomen lentomerkin keskellään hakaristi – väriltään musta eikä sininen kuten von Rosenin merkissä. Kuitenkin viimeistään [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] myötä hakaristi viittaa ensisijaisesti [[kansallissosialismi]]in ja sen [[natsi-Saksan sotarikokset|rikoksiin]], joten Suomen ilmavoimat muutti tunnukset 1945: konetunnukseksi tuli valko-sini-valkoinen ympyrä sekä [[majuri]] [[Olavi Seeve]]n muuntamaan ohjaajan lentomerkkiin tuli kultainen kotka (malli sotilaslentäjän virkapäähineestä) ja vaakasiivet. Silti Ilmavoimien esikunnan ja Ilmasotakoulun tunnuksissa on edelleen hakaristi kuin myös ilmavoimien joukko-osastojen lipuissa ja kunniamerkeissä, joissa se on väriltään musta.
Suomen ilmavoimat otti vuonna 2002 käyttöön oman yleistunnuksen, jossa ovat Suomen lentomerkin keskuskuviot eli siipikehä, osin avautuva vaakunaruusu ja kotka, mutta lentomerkistä poiketen [[heraldiikka|heraldisten]] sääntöjen mukaisena: siipikehä pyörii vastapäivään ja kotka etenee eli lentää oikealta vasemmalle (edestä katsottuna).<ref>[https://web.archive.org/web/20150518094717/http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZDLboJAFIafpQ-AcwEZWIIMIyrDXS4bg7S2XNXSguXpa2LSpIu6ajz_8ss5X84PMnBNlw_la_5RHru8AQnI5B3DsrJcQaQyxBVoOaGLmW9CRkUQgwRKu6D6OllTPfkVvKzs-ojtShttw9z0sLyExpb3lb4Koh71lTbx6dnldWNDRUVb06MaDbhQ2E_XW9kvm7O29attA7dk46IFg_c5RDcui3RNOZMQcxcStAIjUsOIiCyS7-47Prlx-MdoEKQgI3-2QWQQ_mMbd11ceqDrkX_NH-gi_-pagazct7OxaGdwpuL5HCGMIUGqDAkB8b6oL0ZvjYaVvJ1JYCDFmzjWDa8uo2kftL71Xp2XLC-6_szMKhUHRXB31Vuepe6rtfjg_uFTqtPtSFG5Pupz6DWjVXKSeWnB_bpTyMHF9uWgFUJCGg-hdo3e9TOdDLiQNruBWbHwGfaDMxb45Cs0bMQo9ky1cwfBiPXISesnwJfH9gWc2uFE_eWU_ORF-wboI9G_/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=db2c200046f8d9e5b84dfe286777c4af Ilmavoimien tunnus] Perustietoa, Ilmavoimat, Puolustusvoumat</ref><ref name="mil_ruotuväki_baretit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.puolustusvoimat.fi/ruotuvaki/?action=read_page&pid=15&aid=77 | Nimeke = Ilmavoimien ja helikopterijoukkojen baretit | Tekijä = Laurila, Kari K | Julkaisu = Ruotuväki | Ajankohta = | Julkaisija =Puolustusvoimat | Viitattu =20.12.2009 }}</ref><ref>[http://www.kysy.fi/kysymys/puolustushaarojen-tunnusten-kayttoonottoajat Puolustushaarojen tunnusten käyttöönottoajat?] Kysymykset, Kysy mitä vain, Helsingin kaupunginkirjasto</ref>
==Komentajat==
Rivi 166:
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Air force of Finland}}
* [
* [https://web.archive.org/web/20070926221443/http://www.saunalahti.fi/~fta/FAFhist.htm Kenraali Heikki Nikusen kirjoittama katsaus Suomen ilmavoimista (arkistoitu)] {{en}}▼
▲* [http://www.saunalahti.fi/~fta/FAFhist.htm Kenraali Heikki Nikusen kirjoittama katsaus Suomen ilmavoimista ] {{en}}
{{Suomen puolustusvoimat}}
| |||