|
Tšingis-kaani aloitti ''jasa''-lakikokoelman, joka korvasi vanhat sukulaissuhteisiin perustuneet klaanitavat hierarkkisella järjestelmällä, jossa asema ei määräytynyt enää niinkään sukulaissuhteiden kuin kykyjen ja saavutusten perusteella. ''Jasa'' käsitteli myös erilaisia kunniakoodeja, ja rangaistukset olivat ankaria.
Ennen kuolemaansa hän nimesi [[Ögödei-kaani|Ögedein]] seuraajakseen ja pilkkoi valloituksensa kaanikunniksi pojilleen ja lapsenlapsilleen. Tšingis-kaanin kuolinsyystä ei ole varmaa tietoa. Yksi yleisimmistä teorioista on, että hän sai surmansa pudottuaan [[hevonen|hevosen]] selästä kesken taistelun 1227, toinen yleinen teoria on se että Khan sai surmansa [[nuole]]en joka lävisti hänen jalkansa. <ref>http://www.wisegeek.com/who-was-genghis-khan.htm</ref>
== Varhaisvaiheet ==
[[Tiedosto:Onon.jpg|thumb|left|280px|Syksyinen [[Onon]]joki Mongoliassa, alueella missä Temüdzin syntyi ja kasvoi.]]
===Syntymä===
Aikalaislähteiden puutteen takia Temüdzinin varhaisvuosista on hyvin vähän faktatietoa. Muutamat lähteet, jotka käsittelevät tätä aikaa, ovat usein ristiriitaisia.
Temüdzin syntyi vuonna 1155, 1162 tai 1167 Delüün Boldogissa lähellä Burhan Haldunin vuorta. ''[[Mongolien salainen historia]]'' kertoo lapsen syntyneen verihyytymä kädessään, perinteisenä ennusmerkkinä siitä, että lapsesta tulisi suuri johtaja. Hän oli kolmas poika isälleen Jesügeille, khamag-mongolien kaanille ja kereiittien Togrul-kaanin liittolaiselle, ja vanhin poika äidilleen Höelunille. Saman lähteen mukaan Temüdzin nimettiin Jesügein vangitseman tataarin mukaan. Nimi saattaa viitata myös siihen, että hänellä olisi suvussa [[Seppä|seppiä]].
== Varhaisvaiheet ==
===Varhaisvuodet ja perhe===
Jesügein klaania kutsuttiin borjigineiksi (Боржигин), kun taas Höelun oli olkhonuutti, sukua ongiraattien (Хонгирад) heimolle. Muiden heimojen lailla he olivat [[Nomadit|nomadeja]]. Koska Jesügei oli päällikkö, kuten edeltäjänsä, Temüdzin kuului yläluokkaan. Tämä oli avuksi pyydettäessä apua ja myöhemmin heimojen yhdistämisessä.
[[Tiedosto:Djengiz Khân et les envoyés chinois.jpeg|thumb|270px|Tšingis-kaani ja kiinalaisia lähettiläitä.]]
Nuorella Temüdzinilla oli kolme veljeä, Hasar, Hatšiun ja Temüge, sisar Temülen ja velipuolet Behter ja Belgutei. Muiden paimentolaisten lailla Temüdzinin nuoruus ei ollut helppoa aikaa. Isä Jesügei koitti järjestääjärjesti hänelle avioliitoa Temüzinin vanhasta heimosta mutta matkalla he pysähtyivät Börten talolle syömäänavioliiton, ja lepäämään. Jeügei tosin huomasi että Temüzin ja Börte tulivat hyvin toimeen ja näin ehdotti Temüzinin ja Börten naimista. Yhdeksänyhdeksän vanhana Temüzinhänet toimitettiin morsiamensa Börten perheeseen ongiraattien heimon luo. Temüdzinin oli elettävä uuden perheenpään Dei Sechenin vallan alla kunnes saavuttaisi naimakelpoisen iän kaksitoistavuotiaana. Kotiin palatessaan Jesügei tapasi tataareja, pitkäaikaisia vihollisia joiden toverin hän oli surmannut, ja nimennyt poikansa Temüzein surmatun toverin mukaan. Hän kuoli myöhemmin myrkkyyn, jota tataarithe olivattarjosivat ujuttaneet hänen ruokaansahänelle. Kuultuaan tämän Temüdzin palasi ottamaan isänsä paikan. Borjiginit eivät kuitenkaan halunneet johtajakseen niin nuorta poikaa, vaan hylkäsivät Höelunin lapsineen jättäen nämä suojattomiksi. Seuraavina vuosina Höelun lapsineen eli köyhyydessä selviten lähinnä villikasveilla, häränraadoilla ja pienriistalla, kuten [[murmeli|murmeleilla]], joita pojat metsästivät. Jollakin metsästysretkellä kymmenvuotias Temüdzin tappoi velipuolensa Behterin; riita syntyi ilmeisesti saaliinjätteistä. Tämä teki hänestä rikollisen. Toisessa yhteydessä 1182 hänet kaappasivat ja vangitsivat hänen isänsä entiset liittolaiset, tayichiudit. Hänestä tuli orja, mutta ystävällisen vartijan avulla hänen onnistui paeta yöllä ja piiloutua jokihalkeamaan. Näihin aikoihin hänen seuraansa liittyi kaksi Tšingis-kaanin tulevaa kenraalia, Dželme ja Bo’orcu. Temüdzin sai myös jonkin verran kuuluisuutta pakonsa seurauksena.
Kuten Temüdzin isä oli aikanaan sopinut, Temüdz nai noin kuusitoistavuotiaana [[Börte Üjin|Börten]] ongiraattien heimosta. Tarkoituksena oli luoda liittolaissuhde. Börte synnytti neljä poikaa, Jotšin (1185–1226), [[Tšagatai]]n (1187—1241), [[Ögödei|Ögedein]] (1189—1241), ja [[Tolui]]n (1190–1232). Pian naimisiinmenon jälkeen Börte joutui merkiittien kaappaamaksi. Temüdzin sai hänet takaisin apunaan ystävänsä (ja tuleva vastustajansa) Jamuha ja suojelijansa, Togrul-kaani kereiittien heimosta. Börten synnytettyä [[Jotši]]n kuukausia myöhemmin tämä sai niskaansa isyysepäilyt,{{selvennä}} joita Temüdzin itse ei vähentänyt. Tästä huolimatta Börte pysyi tärkeimpänä vaimona ja perijöiden äitinä, vaikka Tšingis-kaanilla oli muitakin vaimoja ja lapsia. Pojat on dokumentoitu, tyttäriä ei.
===Varhaisvuodet ja perhe===
|
