Ero sivun ”Unkarin kansannousu” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 26:
===Kommunismi Unkarissa===
[[Tiedosto:Megnyitó 1948. június 11-én, Rákosi Mátyás beszél. Fortepan 56324.jpg|thumb|vasen|[[Mátyás Rákosi]] pitämässä puhetta Budapestissa vuonna 1948.]]
[[Puna-armeija]] oli miehittänyt [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] [[Natsi-Saksa|Saksan]] rinnalla taistelleen [[Unkarin kuningaskunta|Unkarin]] vuosien 1944 ja 1945 aikana.<ref>Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 234-235</ref> Taistelujen päätyttyä Unkarissa järjestettiin vapaat vaalit syksyllä vuonna 1945, jonka voittaja oli 57 % äänistä saanut [[Unkarin pientalonpikien puolue]]. [[Unkarin kommunistinen puolue|Unkarin kommunistisen puolue]]en kannatus oli vain 17 %. Myöhemmin presidentiksi valitun [[Zoltán Tildy]]n uusi hallitus ei kuitenkaan voinut toimia vapaasti. Vasemmista sai merkittäviä tehtäviä hallituksesta. Kommunistien [[Mátyás Rákosi]] ja sosiaalidemokraattien [[Árpád Szakasits]] saivat valtioministerin salkun. Kommunistien [[Imre Nagy]] nousi vaikutusvaltaiseen sisäministerin asemaan [[Unkarin valvontakomissio|valvontakomission]] painostuksesta. Uusi hallitus lakkautti Unkarin kuningaskunnan 1. helmikuuta 1946 ja Unkarista tuli tasavalta.<ref>Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 244</ref> Maaliskuussa vasemmistopuolueet loivat vasemmistoblokin, joka alkoi vaatia virkakoneiston puhdistuksia taantumuksellisista aineksista. Unkarin pientalonpoikien puolue joutui erottamaan porvarillsia kansanedustajiaan ja niin sanottujen B-listojen kautta erotettiin viroistaan 60 000 henkilöä. Unkarin pientalonpoikien puolue menetti
Hallitusyhteistyö jatkui vuoden 1947 puolelle, mutta pääministeri Nagy loikkasi länteen toukokuussa. Häntä seurasi muita hallituksen jäseniä ja parlamentti hajoitettiin heinäkuussa. Uusissa vaaleissa 31. elokuuta kommunistit saivat 23,3 % äänistä ja se johti nyt selvästi yli 60 % äänistä saanutta hallitusrintamaa.<ref>Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 256-257</ref> Neuvostoliiton miehittämien maiden kansanrintamavkausi ja kansandemokratiavaihe päättyi [[kominform]]in perustamiseen syyskuussa 1947 ja kommunsitit kiristivät otettaan maasta. Maan muuttamista neuvostomallin mukaiseksi proletariaatin diktatuuriksi alettiin ajaa määrätietoisesti. Sosiaalidemokraatinen puolue liitettiin kommunistisen puolueesen kesäkuussa 1948 ja uuden puolueen nimeksi tuli [[Unkarin työväenpuolue]], jonka todellinen valta oli puolueen pääsihteeri Mátyás Rákosilla. Pian katkaistiin myös maan yhteydet länteen. Työväenpuolueen valta sinetöitiin vaaleilla toukokuussa 1949, jossa kaikki ehdokkaat olivat puolueen asettamia.<ref>Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 249-263</ref> Unkarissa alkoi myös [[Josif Stalin|Stalin]]-kultin kaltainen johtohenkilöiden palvonta, jonka kohde Unkarissa oli Rákosi.<ref>Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 265-266</ref> Proletariaatin diktatuuria rakennettaessa kansan valvontaa ja puhdistuksia toteutti Valtion Turvallisuuden Virasto eli [[ÁVH]]. ÁVH käsitti suurimmillaan 50 000 henkilöä ja vuoteen 1953 mennessä sen valvonnan alaisena oli sabotöörejä ja vakoilijoita etsittäessä 1 200 000 henkilöä. ÁVH:n kuulustelumenetelmiin kuuluivat esimerkiksi valvottamiset, valeteloitukset ja kuulusteltavien perheenjäsenten uhkailu. Kuulusteluja seurasivat näytösoikeudenkäynnit, joiden tuloksena oli usein kuolemantuomio.<ref>Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 270-271</ref>
|