Ero sivun ”Valtio ja vallankumous” versioiden välillä

Viitteen 2 sivulta löytyy myös tämä lainaus. Uudelleenkäytetty viittausta.
(Lisäsin lainauksen sivulta 41 joka on itse asiassa väliotsikko. Tämä on tärkeä Leninin kuvauksessa tulevaisuuden valtion luonteesta.)
(Viitteen 2 sivulta löytyy myös tämä lainaus. Uudelleenkäytetty viittausta.)
'''Valtio ja vallankumous''' ([[Venäjän kieli|ven]]. ''Государство и революция'') eli '''Marxismin oppi valtiosta ja proletariaatin tehtävät vallankumouksessa''' on yksi vallankumousjohtaja [[Vladimir Lenin|Vladimir Iljitš Leninin]] pääteoksia. Hän viimeisteli sen kesällä 1917 piileskellessään [[Venäjä|Venäjän]] viranomaisia [[Helsinki|Helsingissä]]. Suomalainen kommunistijohtaja [[Otto Wille Kuusinen|O. W. Kuusinen]] ylisti sittemmin Leninin teosta hyvin merkittäväksi ja selkeyttäväksi esitykseksi otsikon aiheesta.
 
''Valtio ja vallankumous'' esittelee Leninin idean ja [[Bolševikit|bolševikkien]] pyrkimykset varsin selkeästi. Porvarillinen valtio voi vaihtua proletaariseen valtioon ainoastaan väkivaltaisen vallankumouksen kautta, väkivaltainen vallankumous on kiertämätön.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=V.I.Lenin|Nimeke=Valtio ja Vallankumous|Vuosi=1917, 1946|Sivu=19|Julkaisija=Karjalais-Suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike}}</ref> [[Sosialismi]], [[Tuotantoväline|tuotantovälineiden]] ottaminen valtion haltuun, on vasta [[Kommunismi|kommunistisen]] yhteiskunnan ensimmäinen, alempi vaihe. Siirtymäkaudella sosialismista kommunismiin tarvitaan [[Proletariaatin diktatuuri|proletariaatin diktatuuria]], jossa enemmistö joutuu lannistamaan vähemmistön eli sorrettu kukistaa sortajansa. Pyrkimyksenä on mahdollisimman laaja [[demokratia]], mutta se on vain eräs välimuoto ja [[valtiomuoto]]. "Demokratia ei kuitenkaan ole minkään raja, jota ei tulisi ylittää, demokratian sisältö koskee yhdenvertaisuutta luokkien hävittämisen mielessä"<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=V.I. Lenin|Nimeke=Valtio ja vallankumous|Vuosi=1917, 1946|Sivu=91|Julkaisija=Karjalais-Suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike}}</ref>. Itse asiassa parlamentarismi on hävitettävä Marxin kirjoitusten mukaisesti.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=V.I. Lenin|Nimeke=Valtio ja vallankumous|Vuosi=1917, 1946|Sivu=41|Julkaisija=Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike}}</ref> Kommunismi kuitenkin tähtää ”pidemmälle” eli koko valtion hävittämiseen.
 
Sosialismissa kukin [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] jäsen saa yhteiskunnalta yhtä paljon kuin on sille antanut. Tämä [[yhdenvertaisuus]] näyttää jo [[Tasa-arvo|tasa-arvolta]], mutta on itse asiassa vielä epäoikeudenmukaisuutta, koska ihmiset ovat erilaisia: toinen on heikko ja tekee vähemmän työtä, toinen on voimakkaampi ja tekee enemmän ja saa silti saman verran, toisella on [[perhe]], toisella ei, ja niin edelleen – ja silti kaikki saavat saman.
 
Kommunistisen yhteiskunnan korkeammassa vaiheessa [[valtio]](koneisto) kuoleentuu. Valtion sijaan on [[kommuuni]], yhteisö, jossa saattaa olla vielä jäljellä joitakin valtiokoneistolle ominaisia piirteitä, kuitenkin ilman [[Porvari|porvareita]], sortoa tai luokkavastakohtia. Kommunismin voi tiivistää sanoihin: ''"Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan''<ref name=":0" />''."'' Vapaus on valtion vastakohta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=V. I. Lenin|Nimeke=Valtio ja vallankumous|Vuosi=1975|Sivu=|Julkaisija=Kustannusliike Edistys}}</ref>
 
== Aiheesta muualla ==
41

muokkausta