Ero sivun ”Valtio ja vallankumous” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p on sana poistettu |
Lisäsin kaksi lainausta painoksen 1946 sivulta 19. Vallankumouksen kiertämättömyys on keskeinen ja tärkeä osa kirjaa. |
||
Rivi 2:
'''Valtio ja vallankumous''' ([[Venäjän kieli|ven]]. ''Государство и революция'') eli '''Marxismin oppi valtiosta ja proletariaatin tehtävät vallankumouksessa''' on yksi vallankumousjohtaja [[Vladimir Lenin|Vladimir Iljitš Leninin]] pääteoksia. Hän viimeisteli sen kesällä 1917 piileskellessään [[Venäjä|Venäjän]] viranomaisia [[Helsinki|Helsingissä]]. Suomalainen kommunistijohtaja [[Otto Wille Kuusinen|O. W. Kuusinen]] ylisti sittemmin Leninin teosta hyvin merkittäväksi ja selkeyttäväksi esitykseksi otsikon aiheesta.
''Valtio ja vallankumous'' esittelee Leninin idean ja [[Bolševikit|bolševikkien]] pyrkimykset varsin selkeästi. Porvarillinen valtio voi vaihtua proletaariseen valtioon ainoastaan väkivaltaisen vallankumouksen kautta, väkivaltainen vallankumous on kiertämätön.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=V.I.Lenin|Nimeke=Valtio ja Vallankumous|Vuosi=1917, 1946|Sivu=19|Julkaisija=Karjalais-Suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike}}</ref> [[Sosialismi]], [[Tuotantoväline|tuotantovälineiden]] ottaminen valtion haltuun, on vasta [[Kommunismi|kommunistisen]] yhteiskunnan ensimmäinen, alempi vaihe. Siirtymäkaudella sosialismista kommunismiin tarvitaan [[Proletariaatin diktatuuri|proletariaatin diktatuuria]], jossa enemmistö joutuu lannistamaan vähemmistön eli sorrettu kukistaa sortajansa. Pyrkimyksenä on mahdollisimman laaja [[demokratia]], mutta se on vain eräs välimuoto ja [[valtiomuoto]]. Kommunismi kuitenkin tähtää ”pidemmälle” eli koko valtion hävittämiseen.
Sosialismissa kukin [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] jäsen saa yhteiskunnalta yhtä paljon kuin on sille antanut. Tämä [[yhdenvertaisuus]] näyttää jo [[Tasa-arvo|tasa-arvolta]], mutta on itse asiassa vielä epäoikeudenmukaisuutta, koska ihmiset ovat erilaisia: toinen on heikko ja tekee vähemmän työtä, toinen on voimakkaampi ja tekee enemmän ja saa silti saman verran, toisella on [[perhe]], toisella ei, ja niin edelleen – ja silti kaikki saavat saman.
| |||