Ero sivun ”Suomen aateli” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän Puttett muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 84.251.161.164 tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 3:
== Ruotsin aika ==
 
Ruotsin valtakunnassa erityisin oikeuksin varustettu vapaamies- eli rälssisääty, maallinen rälssi, syntyi [[Maunu Ladonlukko|Maunu Ladonlukon]] annettua [[Alsnön sääntö|Alsnön säännön]] vuonna [[1279]] . Rälssi koostui ruotsalaisista ja saksalaisista suvuista, jotka olivat pääasiassa Baltian aatelin tavoin ulkomailta tullutta sotilaseliittiä eivätkä paikallisen väestön jälkeläisiä. Yhteyttä Ruotsin vallan aikaa edeltäneisiin yhteiskunnan ylimpiä luokkia edustaneisiin suurtalonpoikiin ja [[Moisio (muinaissuomalainen suurtila)|moisioihin]] ei uuden vallan aatelilla ollut ja suomalaisia ei heidän joukossaan ollut Eemelijuurikaan, onjos oikeesti leolainkaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=166-170|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref>
 
Asetuksen mukaan kuninkaan [[armeija]]an varustettu ratsumies vapautettiin korvaukseksi [[vero]]ista ja hänestä tuli ”[[rälssi]]mies”.<ref name="Factum">{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 1, A–din | Selite=Hakusana aateli | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin & Göös | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-35-6640-4}}</ref> Moni vauras maanomistajasuku kuului rälssiin pitkiä aikoja, koska sillä oli varaa varustaa ratsumiehiä sukupolvesta toiseen.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 1, A–Bak | Selite=Hakusana aateli | Julkaisupaikka=Helsinki: Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-0-07240-0}}</ref> Ajan mittaan rälssioikeuksia alettiin myöntää jopa ilman rälssipalveluksen suorittamista. Verovapaus ei ollut aluksi periytyvä, mutta [[Juhana III]] määräsi aatelisarvon perinnölliseksi [[1569]].<ref name="Factum"/> Käsite ”aateli” tuli käyttöön 1500-luvun kuluessa.Vuonna 1723 vahvistettiin laki ritariston ja aateliston erioikeuksista. Eräiltä osin sen säännökset kuitenkin kumosi vuonna 1789 annettu [[yhdistys- ja vakuuskirja]]. Tällöin aatelisto menetti muun muassa yksin­oikeutensa korkeimpiin virkoihin.<ref name="Ritarihuone">{{kirjaviite | Tekijä = Johanna Aminoff-Winberg | Nimeke = Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut | Sivu = 70–71 | Suomentaja = Salla Korpela, Wilhelm Brummer | Julkaisija = Minerva | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2013 | Tunniste = 978-952-492-781-9}}</ref><ref name="SuomHist">{{kirjaviite | Tekijä = Salme Vehvilä, Matti J. Castrén | Nimeke = Suomen historia lukioluokkia varten | Sivu = 66–67 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1975 | Tunniste = ISBN 951-0-00592-3}}</ref> Lisäksi talonpojatkin saivat tällöin oikeuden hankkia omistukseensa verovapaita [[rälssitila|rälssi­tiloja]]<ref name="SuomHist" />, ei kuitenkaan [[säteri]]tiloja.<ref name="Ritarihuone" />