Ero sivun ”Iso-Heikkilä” versioiden välillä

[[Maaria]]n pitäjän Iso-HeikkilälleHeikkilän kylälle nimensä antanutta kartanoa kutsuttiin keskiajalla1400-luvulla nimellä ”Åbo slotz ladegårdh”, [[Turun linna]]n latokartano<ref name=vuorela/>. Vuonna 1696 se muutettiin [[puustelli|virkataloksi]]. 1870-luvulla rakennettu rautatie [[Turun satama]]an erotti Iso-Heikkilän radan eteläpuolelle jääneestä Turun keskusta-alueesta. 1920-luvun taitteessa Iso-Heikkilän pohjoisosan läpi rakennettiin [[Uudenkaupungin rata]], joka haarautuu Iso-Heikkilän länsipuolella myös satamaan kulkevaksi radaksi.<ref name=lahdenpera>{{Kirjaviite | Tekijä = Lahdenperä, Noora | Nimeke = Teollisuusalueesta eläväksi kaupunginosaksi. Iso-Heikkilän vanhan teollisuusympäristön uudistaminen vetovoimaiseksi kaupunkialueeksi | Vuosi =2015 | Luku =2 Iso-Heikkilä ja Akselintie | Sivu =23–41 | Selite =Diplomityö. | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Oulun Yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta ja Turun kaupunki, Kaupunkisuunnittelu ja ympäristöosasto | www = http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201511282184.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 2.10.2018}}</ref>

Toisen maailmansodan aikana Iso-Heikkilän lounaiskulmassa sijaitsi saksalaissotilaiden majoitukseen rakennettu [[Pikku-Berliini#Turun Pikku-Berliini|Pikku-Berliiniksi]] kutsuttu sotilasleirietappitukikohta, jonka noin 70 rakennusta purettiin kun paikalle alettiin 1950-luvun alussa rakentamaan Patterinhakaa ja 1960-luvulla vedenpuhdistuslaitosta, joka toimi Patterinhaan etelälaidalla vuodesta 1966 vuoteen 2009 asti. Vielä 1950-luvun lopulla Iso-Heikkilä oli suurelta osin peltoa, josta nykyään muistuttaa keskellä kaupunginosaa oleva laaja puisto ja sen valtava liikenneympyrä.<ref name=lahdenpera/><ref name=kaava2010/>

Iso-Heikkilän vanhimpia säilyneitä rakennuksia ovat Ruissalontien ja Tukholmankadun väliset puutalot ja ilmeisesti ensimmäisen maailmansodan ajoilta peräisin oleva Kanslerintien tiilinen kasarmitalli, joka on nyt Turun seudun työttömien yhdistyksen käytössä.<ref name=lahdenpera/><ref name=kaava2010/> Iso-Heikkilän kartano purettiin vuonna 1955 ja myytiin [[S-ryhmä|SOK:n]] teollisuuskäyttöön<ref name=vuorela>{{Verkkoviite | Osoite = https://juhansuku.blogspot.com/2008/06/iso-heikkiln-virkatalo.html | Nimeke =Iso-Heikkilän virkatalo | Tekijä =Vuorela, Juha | Julkaisu = Juhan suku-uutiset -sivusto| Ajankohta =19.6.2008 | Julkaisija = Juha Vuorela| Tiedostomuoto = | Selite =Lähteenä Irja Sahlbergin artikkeli Turun kaupungin Historiallisen Museon vuosijulkaisussa 1960–1961, Turku 1962. | Viitattu = 3.10.2018 }}</ref>.

Kaupunginosan koilliskolkassa Uudenkaupungin radan eteläpuolella toimivat aiemmin säilyke- ja pakastetehdas. Pakastetehdas oli toiminnassa vielä 2000-vuosikymmenellä [[Apetit|Apetit Pakaste Oy:n]] tuotantolaitoksena. Besta-nimellä tunnetun pakastetehtaan aiempia omistajia olivat [[S-ryhmä|SOK]] ja vuodesta 1984 [[Valio]]n Kalayhtymä<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Valio ostaa SOK:lta kaksi pakastetehdasta. Besta liittyy Kalayhtymään | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = | Sivut = | www = | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>. Niiden vieressä toimi [[Vaasan]]-yhtiön leipomo vuoteen 2011 asti<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/uutiset/talous/201482/Leipa+loppuu+40+Vaasan+Turun+tyontekijalta | Nimeke = Leipä loppuu 40 Vaasan Turun työntekijältä| Tekijä = | Julkaisu = Turun Sanomat| Ajankohta = 3.3.2011| Viitattu = 2.10.2018}}</ref>. Nyt kiinteistössä toimii muun muassa [[ED-Design]]-muotoilutoimisto.