Ero sivun ”Taikuus (yliluonnollinen)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
mainitaan taikausko johdannossa
jaottelua, väliotsikointia, järjestelyä ym.
Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|Magia||[[Magia (albumi)|Shakiran albumista]] on oma artikkelinsa.}}
[[Tiedosto:Hécate - Mallarmé.png|thumb|upright|[[Antiikin Kreikka|Antiikin Kreikassa]] palvottua [[Hekate]]a pidetään usein taikuuden jumalattarena. [[Stéphane Mallarmé]]n kirjankuvitusta 1800-luvulta.]]
[[Tiedosto:John William Waterhouse - Magic Circle.JPG|thumb|[[John William Waterhouse]], ''Taikapiiri'' 1886.]]
'''Taikuus''' ('''magia, noituus''') tarkoittaa taikojen käyttöä [[Luonto|luonnon]] ja [[kohtalo]]n voimien hallitsemiseksi.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>
 
Taikuuden tavoitteet ovat usein maallisia, kuten sairauksien parantaminen, vihollisten vahingoittaminen ja tiedon hankinta. Taikuudella tavoiteltavaa tietoa on esimerkiksi tieto tulevaisuudesta. Tärkeä osa taikuutta ovat myös suojautumiskeinot vihamielistä taikuutta vastaan. Taikuus voidaan jakaa useaan eri ryhmään käytettyjen menetelmien mukaan. Taikuus voidaan jakaa myös toimintatapojensa mukaan [[Musta magia|mustaan magiaan]] ja valkoiseen magiaan, joista ensin mainittuun liitetään yleensä [[noituus]].
 
Taikuus voidaan jakaa useaan eri ryhmään käytettyjen menetelmien mukaan. Taikuus voidaan jakaa myös tarkoituksensa mukaan [[Musta magia|mustaan magiaan]] ja valkoiseen magiaan, joista ensin mainittuun liitetään yleensä [[noituus]].
Yksi taikuuteen uskomisen muoto on [[taikausko]] eli käsitys, että luonteeltaan uskonnollisista poikkeavat [[Yliluonnollinen|yliluonnolliset]] voimat voivat vaikuttaa todelliseen elämään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kelly, Susan V. & Doyle, Robert A. (toim.) | Nimeke = Maaginen eläin | Vuosi = 1993 | Sivu = 113 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lademann | Suomentaja = Sappinen, Jorma-Veikko | Tunniste = ISBN 951-630-016-2 }}</ref> Taikauskoinen ihminen pyrkii yliluonnollisen hallintaan esimerkiksi rituaalisten tekojen ja toimitusten eli taikojen, erityisten [[taikaesine]]iden, ja rituaalisen kielenkäytön eli [[loitsu]]jen avulla. Joskus taikuuden harjoittamiseen tarvitaan myös erityinen paikka.
 
== Taikuuden historiaJaottelu ==
[[Tiedosto:John William Waterhouse - Magic Circle.JPG|thumb|[[John William Waterhouse]], ''Taikapiiri'' 1886.]]
Taikuutta eli magiaa on kahta tyyppiä: valkoista eli hyvää magiaa, ja mustaa eli pahaa magiaa. Alun perin termit viittasivat maagisen voiman yliluonnolliseen alkuperään, joka oli joko hyvänsuopa tai pahantahtoinen henki. Nykyisin jaottelulla viitataan maagisen teon tarkoitukseen. Valkoisen magian tarkoitus on toisten auttaminen, mustan tarkoitus on vahingoittaminen.<ref name=elain-15>''Maaginen eläin'' 1993, s. 15.</ref>
 
Valkoinen ja musta magia voidaan kumpikin jakaa sympaattiseen eli imitatiiviseen magiaan sekä kosketusmagiaan. Imitatiivisessa magiassa lopputulokseen pyritään käyttämällä lopputulosta muistuttavia toimenpiteitä. Maagikko voi esimerkiksi muovailla nuken vahasta tai savesta ja pistellä siihen neuloja vaikuttaakseen nuken edustamaan henkilöön. Itämainen yrttitohtori voi määrätä mieskuntoisuuden palauttamiseksi [[ginseng]]iä, sillä ginseng-juuri muistuttaa miehen alaruumista. Kosketusmagiassa sen sijaan käytetään materiaaleja, jotka ovat olleet kosketuksissa magian kohteena olevaan henkilöön. [[Noita]] voi esimerkiksi käyttää pahantahtoisissa rituaaleissaan uhrin kynnensuikaleita tai hiuskiehkuroita.<ref name=elain-15 />
 
Magian voi jakaa myös korkeaan magiaan ja alhaiseen magiaan. Korkean magian teot suoritetaan yhtenäisen maagisen järjestelmän puitteissa. Korkeaa magiaa ovat esimerkiksi [[astrologia]] ja [[alkemia]]. Korkeaan magiaan liittyy yleensä pikkutarkan seremoniallista yhteisön toimintaa, jonka tarkoitus on kohottaa osallistujien tietoisuutta. Tavoitteena on saavuttaa oman itsen ja ympäristön hallinta sekä kaikkien inhimillisten rajoitusten karistaminen. Alhainen magia puolestaan on käytännöllistä ja tähtää välittömään maalliseen hyvään. Alhaisessa magiassa maagikko suorittaa tarkasti määrätyn teon saadakseen tarkasti määrätyn tuloksen. Alhaista magiaa on esimerkiksi [[voodoo]].<ref name=elain-15 />
 
== Historia ==
 
[[Keskiaika|Keskiajalla]] taikuus käsitettiin noituuteen liittyväksi, ja siksi pahaksi, jopa [[saatana]]lliseksi.{{Lähde}} [[Renessanssi]]n aikana syntyi kuitenkin myös uusi, valoisampi käsitys taikuudesta, ja taikuus alettiin jakaa noituuteen ja "jumalalliseen" magiaan.{{Lähde}} 1700-luvun Euroopassa taikuus alkoi jakautua taikatemppuihin ja tietoiseen illuusioon perustuvan [[taikuus (illuusio)| näyttämötaikuuden]] erottautuessa uskomusten yliluonnollisesta taikuudesta. Nykyisen illuusioon perustuvan taikuuden valtavirta on länsimaissa sanoutunut irti yliluonnollisesta, mutta [[Aasia]]ssa illuusiotaikuuteen voi edelleen toisinaan liittyä yliluonnollisia väitteitä tai uskomuksia. Ainakin joidenkin ihmisten rajalliseen kykyyn vaikuttaa yliluonnolliseen on muinoin uskottu kaikkialla maailmassa.
Rivi 16 ⟶ 23:
Moniin uskontoihin liittyviä yliluonnolliseen vaikuttavia toimituksia, kuten [[Rukoilu|rukouksia]], ei kutsuta taikuudeksi, vaikka raja näiden ja taikuuden välillä on joskus epäselvä. Rukouksen ja [[loitsu]]n erona pidetään sitä, että rukouksessa yliluonnolliselle taholle esitetään nöyrä pyyntö ja osoitetaan suurta alistumista, kun taas loitsussa, kuten taikuudessa yleensäkin, yliluonnollista tahoa hallitaan tai vaaditaan.{{Lähde?}} Tämä on kuitenkin kärjistys. Esimerkiksi joillakin [[Kristinusko|kristillisillä]] [[Ihmeparantaja|ihmeparantajilla]] ei itsessään ole parannusvoimaa, vaan he katsovat parannusteon tulevan suoraan Jumalalta. Sen sijaan eräänlaiseksi taikuriksi käsitetty [[tietäjä]] tai [[šamaani]] voi olla hyvinkin kuuliainen luonnonvoimien ja henkiolentojen edessä, sekä myös [[wicca]]laisuudessa loitsut suoritetaan yleensä pyytämällä tavoiteltua asiaa nöyrästi Jumalalta tai Jumalattarelta.
 
== LukumagiaLajeja ==
=== Lukumagia ===
 
[[Babylonia]]laisten huonon onnen luku oli 19, joka laskettiin kaavalla 7 × 7 − 30 eli viikonpäivien lukumäärä kerrottuna itsellään ja vähennettynä kuukauden päivien lukumäärällä.
Rivi 26 ⟶ 34:
”Pedon luvun” luvut esiintyvät myös kuuluisassa taikaneliössä, ”[[auringon neliö]]ssä”.
 
=== Sanataikuus ===
 
Sanamagiaa käytetään erityisesti ”ihmeparantamisessa”. Parantaja lausuu joitakin sanoja ja koskettaa parannettavaa, ja näin uskotaan sairauden paranevan. Lääketiede ei usko ihmeparantamisen voimaan. Jos kyseessä on puhtaasti hermostollinen häiriö, siihen voidaan ehkä vaikuttaa niin sanotulla [[suggestio]]lla, mutta [[bakteerit]] ja [[virukset]] eivät piittaa sanamagiasta. Voidaan toki väittää, että puhtaasti hermostollisia häiriöitä ei ole ole olemassa, ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja edistämällä henkistä kuntoa voidaan välillisesti vaikuttaa myös [[immuniteetti]]in ja näin taudinaiheuttajiin.
 
=== Taikaesineet ===
 
Myös onnea tuottavia [[taikaesine|taikaesineitä]] tai ”parantavia magneetteja” käytetään yhä. Ne ovat jäänteitä esinemagiasta. Yleensä taikakalu on jonkinlainen amuletti tai sormus.
 
=== Väritaikuus ===
 
Väritaikuudessa eri väreille on katsottu olevan omat vaikutuksensa.
Rivi 52 ⟶ 60:
* Valkoinen on puhtauden, suojaamisen ja parantamisen väri, ja sen katsotaan karkottavan kaikki ympäriltään.
* Musta on valkoisen vastakohta siinä mielessä, että se imee kaiken itseensä, sitä käytetään usein kirousloitsujen poistamisessa. Musta on kuitenkin hyvin kiistelty väri.
 
=== Taikausko ===
Yksi taikuuteen uskomisen muoto on [[taikausko]] eli käsitys, että luonteeltaan uskonnollisista poikkeavat [[Yliluonnollinen|yliluonnolliset]] voimat voivat vaikuttaa todelliseen elämään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kelly, Susan V. & Doyle, Robert A. (toim.) | Nimeke = ''Maaginen eläin | Vuosi ='' 1993, | Sivu =s. 113 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lademann | Suomentaja = Sappinen, Jorma-Veikko | Tunniste = ISBN 951-630-016-2 }}.</ref> Taikauskoinen ihminen pyrkii yliluonnollisen hallintaan esimerkiksi rituaalisten tekojen ja toimitusten eli taikojen, erityisten [[taikaesine]]iden, ja rituaalisen kielenkäytön eli [[loitsu]]jen avulla. Joskus taikuuden harjoittamiseen tarvitaan myös erityinen paikka.
 
== Uskontoja, ajatussuuntia ja perinteitä ==
Rivi 78 ⟶ 89:
* [[Manaus]]
* [[Ennustaminen]]
* [[Taikuus (illuusio)]]
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kelly, Susan V. & Doyle, Robert A. (toim.) | Nimeke = Maaginen eläin | Vuosi = 1993 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lademann | Suomentaja = Sappinen, Jorma-Veikko | Tunniste = ISBN 951-630-016-2 }}
===Viitteet===
{{viitteet}}