Ero sivun ”Tšingis-kaani” versioiden välillä

Nuorella Temüdzinilla oli kolme veljeä, Hasar, Hatšiun ja Temüge, sisar Temülen ja velipuolet Behter ja Belgutei. Muiden paimentolaisten lailla Temüdzinin nuoruus ei ollut helppoa aikaa. Isä Jesügei koitti järjestää hänelle avioliitoa Temüzinin vanhasta heimosta mutta matkalla he pysähtyivät Börten talolle syömään ja lepäämään. Jeügei tosin huomasi että Temüzin ja Börte tulivat hyvin toimeen ja näin ehdotti Temüzinin ja Börten naimista. Yhdeksän vanhana Temüzin toimitettiin morsiamensa Börten perheeseen ongiraattien heimon luo. Temüdzinin oli elettävä uuden perheenpään Dei Sechenin vallan alla kunnes saavuttaisi naimakelpoisen iän kaksitoistavuotiaana. Kotiin palatessaan Jesügei tapasi tataareja, pitkäaikaisia vihollisia, joiden toverin hän oli surmannut ja nimennyt poikansa Temüzein surmatun toverin mukaan. Hän kuoli myöhemmin myrkkyyn, jota hetataarit olivat ujuttaneet tarjosivathänen hänelleruokaansa. Kuultuaan tämän Temüdzin palasi ottamaan isänsä paikan. Borjiginit eivät kuitenkaan halunneet johtajakseen niin nuorta poikaa, vaan hylkäsivät Höelunin lapsineen jättäen nämä suojattomiksi. Seuraavina vuosina Höelun lapsineen eli köyhyydessä selviten lähinnä villikasveilla, häränraadoilla ja pienriistalla, kuten [[murmeli|murmeleilla]], joita pojat metsästivät. Jollakin metsästysretkellä kymmenvuotias Temüdzin tappoi velipuolensa Behterin; riita syntyi ilmeisesti saaliinjätteistä. Tämä teki hänestä rikollisen. Toisessa yhteydessä 1182 hänet kaappasivat ja vangitsivat hänen isänsä entiset liittolaiset, tayichiudit. Hänestä tuli orja, mutta ystävällisen vartijan avulla hänen onnistui paeta yöllä ja piiloutua jokihalkeamaan. Näihin aikoihin hänen seuraansa liittyi kaksi Tšingis-kaanin tulevaa kenraalia, Dželme ja Bo’orcu. Temüdzin sai myös jonkin verran kuuluisuutta pakonsa seurauksena.