'''Sikojenlahden maihinnousu''' ({{k-en|Bay of Pigs Invasion}}, {{k-es|Invasión de Bahía de Cochinos}} tai ''Invasión de Playa Girón or Batalla de Girón'') oli [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] tukema yritys syöstä [[Fidel Castro]]n hallitus vallasta [[Central Intelligence Agency|CIA]]:n]] kuubalaispakolaisista kouluttamilla joukoilla vuonna 1961. Maihinnousu alkoi 17. huhtikuuta, mutta Castron joukot kukistivat maihinnousseet joukot 20. huhtikuuta mennessä. Taistelu oli merkittävä poliittinen tappio Yhdysvalloille, minkä lisäksi se johti osaltaan [[Kuuban ohjuskriisi]]in.
==Tausta==
[[Fidel Castro]]n johtamat [[heinäkuun 26. päivän liike|heinäkuun 26. päivän liikeenliikkeen]] kapinalliset olivat toteuttaneet [[Kuuban vallankumous|Kuuban vallankumouksen]] syösten vallasta Kuuban diktaattori [[Fulgencio Batista]]n tammikuussa 1959. Kuuban suhteet [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] olivat aluksi suhteellisen hyvät, ja Castro vieraili Yhdysvalloissa huhtikuussa 1959. Maiden välit alkoiivatalkoivat kuitenkin viiletä saman vuoden kesällä, kun Kuuban maltilliset politiikotpoliitikot erosivat maan hallituksesta. Lisäksi amerikkalaiset yritykset vastustivat Castron toteuttamia palkankorotuksia ja työuudistuksia. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu eli [[CIA]] alkoi suunnitella Castron vastaisia toimia. Kuubassa oli katolilaisten ja vanhojen poliittisten liikkeiden parissa syntynyt vastavallankumouksellisia ryhmiä, joita CIA alkoi tukea. Ryhmät tekivät sabotaasi-iskuja Castron hallintoa vastaan ja maaliskuussa 1960 [[Havanna]]n satamassa räjäytettiin ranskalainen aselastissa ollut ''La Coubre'' -alus. 75 henkilöä sai surmansa. Hieman myöhemmin CIA sai luvan [[Dwight D. Eisenhower]]in hallitukselta aloittaa Castron kukistamisen suunnittelu.<ref name="val1">{{Kirjaviite | Tekijä = Valtonen, Pekka | Nimeke = Karibian historia | Vuosi = 2017 | Luku = Castron Kuuban alkuvuodet | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-345-516-0 }}</ref>
Kesällä ja syksyllä 1960 Kuuba kansallisti monet Kuubassa toimineet amerikkalaisyhtiöt ja maa lähentyi samalla [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kanssa. Maat olivat solmineet kauppasopimuksen [[Anastas Mikojan]]in vieraillessa Kuubassa huhtikuussa 1960 ja Kuuba alkoi saada aseita Neuvostoliitosta.<ref name="val1" />
CIA oli perustanut syksyllä 1960 koulutusleirejä [[Guatemala]]an ja [[Nicaragua]]an, jossa se koulutti noin tuhatta kuubalaista tulevaa operaatiota varten. Monet koulutusleirien kuubalaisista olivat maanpakolaisia ja Batistan hallinnon entisiä sotilaita tai kannattajia. Koulutustoiminta pysäytettiin väliaikaisesti Yhdysvaltain presidentinvaalien alla. Eisenhower katkaisi tammikuussa 1961 Yhdysvaltain diplomaattisuhteet Kuubaan hieman ennen uuden presidenttipresidentin [[John F. Kennedy]]n virkaanastumista. Kennedy oli kamppanijoidessaankampanjoidessaan ajanut tiukkasanaista linjaa Kuubaa vastaan, ja nyt hän sai päätettäväkseen edellisen presidentin aikana aloitetun hankkeen kohtalon. Kennedy suhtautui suunnitelmaan nihkeästi, mutta antoi sille lopulta luvan kieltäen kuitenkin amerikkalaisjoukkojen käytön operaatiossa.<ref name="val1" /> Suunnitelma sai virallisen nimen ''operaatio Zapata''.<ref name="dw" />
Maihinnousevat joukot saivat nimen prikaati 2506 ja ne lähtivät laivalla Nicaraguasta kohti Kuubaa 14. huhtikuuta 1961. Aamulla 15. huhtikuuta amerikkalaiset [[Martin B-26 Marauder|B-26]]-pommikoneet iskivät kuubalaisia lentokenttiä vastaan. Koneet oli maalattu Kuuban väreihin<ref name="val1" /> ja niitä ohjasivat kuubalaiset lentäjät<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/event/Bay-of-Pigs-invasion | Nimeke = Bay of Pigs invasion | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 11.5.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Ilmaiskun aiheuttamat tuhot olivat pienet ja maassa sai surmansa kuusi kuubalaista. Castrolle se antoi syyn pidätyttää poliittisia vastustajiaan. Itse maihinnousu seurasi yöllä 17. huhtikuuta, Maihinnousuun osallistui noin 1 300 miestä ja se toteutettiin Cochinos- eli Sikojenlahdella [[Playa Larga]]n ja [[Playa Girón]]in rannikolla.<ref name="val1" /> Tarkoituksena oli päästä maihin ilman vastarintaa, vallata läheinen kiitorata ja sen lähialue, jolloin Kuuban pakolaishallitus voitaisiin lennättää Kuubaan. Tämän jälkeen pakolaishallitus pyytäisi Yhdysvalloilta suoraa tukea.<ref name="bbc1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-latin-america-13066561 | Nimeke = Bay of Pigs: The 'perfect failure' of Cuba invasion | Tekijä = Michael Voss | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 11.5.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Maihinnousujoukoilla oli mukanaan panssarivaunuja ja ajoneuvoja. Niitä maihin kuljettaneilla pienillä aluksilla oli teknisiä ongelmia, joiden lisäksi joukkojen tuomista viivyttivät koralliriutat. Maihinnousujoukkojen lisäksi eturintaman taakse pudotettiin laskuvarjojoukkoja.<ref name="dw" />
Lähellä olleet kuubalaiset joukot saivat hälytyksen maihinnousujoukoista nopeasti. Vastavallankumoustakaan ei noussut alueella, joka oli hallituksen kannattajien tukialuetta. Kuuban ilmavoimien lentokoneet iskivät maihinnousijoiden aluksia vastaan upottaen niistä kaksi. Joukkojen huoltoalukset vetäytyivät. [[Yhdysvaltain laivasto]]n [[lentotukialus]] ''[[USS Essex (CV-9)|USS Essex]]'' oli lähellä maihinnousualuetta, mutta Kennedy ei antanut lupaa ilmatukeen Neuvostoliiton reaktiota peläten.<ref name="val1" /> Fidel Castro otti pian henkilökohtaisesti joukkojensa komennon.<ref name="bbc1" /> Hänen joukkonsa työnsivät jonkin verran alaa vallaneet maihinnousujoukot taaksepäin kohti maihinnousupaikkoja rannikolla. Maihinnousujoukkojen ammusvarastot alkoivat käydä vähiin ja 19. huhtikuuta ne määrättiin evakuoitavaksi. Maihinnousu oli torjuttu 20. huhtikuuta mennessä.<ref name="dw" />
