Ero sivun ”Ernesti Hentunen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
'''Ernesti Hentunen''' ([[22. heinäkuuta]] [[1885]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] – [[3. marraskuuta]] [[1951]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[asianajaja]], lehdenkustantaja ja [[
==Elämä==
Rivi 6:
Vuonna 1918 Hentunen joutui joksikin aikaa vankileirille, kun häntä syytettiin yhteistyöstä punaisten kanssa. Hentusta ei lopulta tuomittu, mutta kokemus synnytti hänessä pysyvän kaunan Suomen vallanpitäjiä kohtaan. Hentunen toimi vuonna 1930 niin sanotusta ”[[Rovaniemen murhapoltto|Rovaniemen murhapoltosta]]” syytettyjen lappilaisten kommunistinuorten puolustusasianajajana oikeudessa. Hän kertoi [[Lapuan liike|lapualaisten]] pahoinpidelleen hänet matkalla ensimmäiseen oikeudenistuntoon.
''[[Helsingin Sanomat]]'' julkaisi 7. syyskuuta 1928 uutisen, jonka mukaan Hentunen olisi kavaltanut hoitamansa [[kuolinpesä]]n varoista 100 000 markkaa, kirjoittanut katteettomia [[Shekki|shekkejä]] ja poistunut maasta. Uutinen peruttiin pian, mutta Hentunen haastoi ''Helsingin Sanomien'', ''[[Hufvudstadsbladet]]in'' ja ''[[Suomen Sosialidemokraatti|Suomen Sosiaalidemokraatin]]'' vastaavat toimittajat oikeuteen [[Kunnianloukkaus|kunnianloukkauksesta]]. Hän haastoi myös saman ''Helsingin Sanomilta'' lainatun uutisen julkaisseiden maaseutulehtien päätoimittajia oikeuteen ja kirjoitti ''Totuuden Torvi'' -lehdessään panevansa syytteeseen kaikki maan sanomalehdet.<ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533445?page=5 Huomiota herättävä kavallus - Lakit. kand. Ernesti Hentunen kavaltanut 100,000 markkaa, Helsingin Sanomat 07.09.1928 nro 243, s. 5, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot]</ref><ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1529792?page=3 Pakinaa - Hentunen, Hämeen Sanomat, 26.09.1928 nro 224 s. 3, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot]</ref><ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1551260?page=3 Pakinaa - Lakit. kand. ja fil. maist. Ernesti Hentunen, Kauppalehti 15.09.1928 nro 216, s. 3, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot]</ref>
<ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1560863?page=2 Pakinoita - Terve Hentunen, Lahden Sanomat 18.10.1928 nro 120, s. 2, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot]</ref><ref>
[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1758518?page=3 Ernesti Hentusen painokanneteollisuus, Pohjolan Työmies 02.02.1929 nro 14, s. 3, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot]</ref>
Rivi 12:
Vuonna 1928 Hentunen alkoi julkaista ''Totuuden Torvea'', jossa ensimmäistä kertaa Suomessa arvosteltiin julkisesti poliitikkoja, kansanedustajia ja virkamiehiä taitamattomuudesta, väärinkäytöksistä ja lehmänkaupoista. Hentunen tuomittiin lehdessä julkaistuista jutuista kahdesti vankeuteen ja lopulta hän poistui Suomesta 1933, ennen kuin hänen olisi pitänyt mennä jälleen istumaan vankeustuomiota.
Hentunen vietti suurimman osan seitsemästä maanpakolaisvuodestaan [[Baltia]]ssa ja [[Ranska]]ssa. [[Pariisi]]ssa hän toimi löytötavaratoimiston virkailijana ja sattui kerran ostamaan lunastamatta jääneiden löytötavaroiden huutokaupasta [[Sorbonnen yliopisto
Suomessa Hentunen perusti vuoden 1941 alussa [[Siirtoväen puolue]]en, jonka oli tarkoitus ajaa evakkoon joutuneen karjalaisten asiaa. Viranomaiset epäilivät kuitenkin Hentusen toimivan Neuvostoliiton hyväksi, eikä puoluetta hyväksytty yhdistysrekisteriin. Lopullisesti puolueen toiminta kuihtui jatkosodan sytyttyä. Jatkosodan aikana Hentunen ryhtyi maanpetoksesta syytettynä olleen kommunisti [[Aimo Rikka|Aimo Rikan]] puolustusasianajajaksi ja asetettiin tämän vuoksi [[kotiaresti]]in 1942. Hän pääsi arestista seuraavana vuonna luvattuaan pysyä erillään politiikasta.
Rivi 22:
Radikaalisen kansanpuolueen toiminta oli vilkkainta vuosina 1947–1948. Hentunen järjesti tällöin suuria puhetilaisuuksia Helsingin [[Rautatientori]]lla ja [[Messuhalli]]ssa. Maaliskuussa 1948 kommunistit keskeyttivät yhden tällaisen tilaisuuden, kun Hentunen oli puheessaan kritisoinut voimakkaasti juuri solmittua [[YYA-sopimus]]ta. Hentunen joutui 1947 muutamaksi kuukaudeksi [[turvasäilö]]ön ja vuonna 1949 presidentti [[Juho Kusti Paasikivi|Paasikiven]] aloitteesta nostetussa oikeusjutussa hänet tuomittiin sakkoihin ''Totuuden Torvessa'' julkaistuista Neuvostoliittoa arvostelevista artikkeleista.
Suuresta kohusta huolimatta Radikaalisen kansanpuolueen menestys vaaleissa jäi vaatimattomaksi. Merkittävimmäksi vaalimenestykseksi jäi Hentusen itsensä valinta puolueen listoilta [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]on 1947,
Hentunen oli naimisissa kahdesti: 1916–1925 filosofian maisteri Hilda Emilia Ekholmin (1875–1925) kanssa ja 1934–1951 Zinaida Nippertin kanssa. Jälkimmäisestä liitosta Hentusella oli tytär.
| |||