Ero sivun ”Jules Dumont d’Urville” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sisällön laajennus, lähteistys
p linkityksiä
Rivi 5:
D'Urville oli mukana navigoijana kahdella hydrografisella ja kasvititeteellisellä tutkimusmatkalla Tyynellämerellä vuosina 1822–1825 ja 1826–1829. Vuonna 1822 alkaneella matkalla hän toimi korvetti ''Coquillen'' ensimmäisenä upseerina, vastuullaan kerätä erityisesti kasvi- ja hyönteisnäytteitä ranskalaisille tiedemiehille.<ref name="LEIKOLA1">Leikola 2012, s. 65.</ref> Näytteitä kertyi yli 3&nbsp;000 kasvilajista, joista jopa 400 oli aikaisemmin tuntemattomia, sekä 1&nbsp;200 hyönteislajista, joista noin 300 oli tieteelle tuntemattomia.<ref name="LEIKOLA2">Leikola 2012, s. 66.</ref>
 
Menestyksekkään tutkimusmatkan johdosta Ranskan meriministeri lähetti d'Urvillen vuonna 1826 uudelle matkalle, tällä kertaa retkikunnan johtajana. Matkaan lähdettiin samalla korvetilla kuin edellisellä matkalla, joskin aluksen nimi oli nyt ''Astrolabe''. Retkikunnan kartoitustyön ansiosta Tyynenmeren saaret jaettiin kolmeen ryhmään, eli Melanesiaan[[Melanesia]]an, Polynesiaan[[Polynesia]]an ja Mikronesiaan[[Mikronesia]]an. Lisäksi matkan aikana mitattiin maan magnetismia ja meren lämpötilaa järjestelmällisesti eri syvyyksistä. D'Urville julkaisi tutkimusmatkastaan maailman ympäri kirjan ''Voyage de la corvette l'Astrolabe, 1826–1829''.<ref name="LEIKOLA2"/>
 
D'Urvillen kolmas tutkimusretki 1837–1840 suuntautui eteläisille leveysasteille. Matkan tarkoituksena oli määrittään magneettisen etelänavan sijainti. Retkikunta pääsi Etelämantereen rannikolle lähelle magneettista etelänapaa. Retkikunta myös nousi maihin, pystytti sinne Ranskan lipun ja julisti kapean rantakaistaleen kuuluvan Ranskalle. D'Urville nimesi alueen vaimonsa etunimen mukaan Adélienmaaksi. Palattuaan tutkimusretkeltään vuonna 1840 D'Urville ylennettiin ansioittensa perusteella kontra-amiraaliksi.<ref name="LEIKOLA2"/>
 
=== Milon Venus ===
D'Urville oli vaikuttamassa myös kuuluisan antiikin veistoksen [[Milon Venus|Milon Venuksen]] päätymiseen Kreikasta Ranskaan. Hän oli vuonna 1820 mukana Rankan laivaston upseerina merentutkimusmatkalla Välimerellä, kun [[MelosMílos|MeloksenMíloksen]] saarella paikallinen Ranskan varakonsuli esitteli hänelle vastalöytyneen patsaan. D'Urville kehotti ryhtymään toimenpiteisiin vesitoksen saamiseksi Ranskaan, mikä myöhemmin toteutuikin.<ref name="LEIKOLA1"/>
 
== Kuolema ==