Lineaarisen kulutusfunktion tapauksessa ''C = a + bY'' voidaan havainnollistaa lakien vaikutusta seuraavasti. Tällöin rajakulutusalttius ''b'' on välillä 0 ja 1 sekä vakio ''a'' > 0.
Kuluttajuuteen voidaan liittää ajatus, että kaikki työlliset ovat [[tuottaja|tuottajia]]{{kenen mukaan}}. Voidaan ajatella että suuryrityksen johtaja voisi hyvinkin liittyä tai kuulua kuluttajaliikkeeseen. Kuluttajaliike ei kyseenalaista kuluttamista itseään. Kuluttaminen on kuluttajaliikkeelle itseisarvo. Kuluttajaliikkeelle on sitä vastoin tyypillistä, että se vaatii parempia tuotteita, käyttöohjeita, asiallisempaa tiedottamista pelkän [[mainonta|mainonnan]] asemasta.<ref name="tukevasti">[[Jukka Relander|Relander, Jukka]] ja [[Tuomas Nevanlinna]] 29.10.2007. Radio Helsinki. [[Tukevasti ilmassa]]. [http://server1.radiohelsinki.fi/20071029_tukevasti_ilmassa.mp3 Kuluttaja].</ref>
Kuluttajuuden peruste on [[massatuotanto]], joka tuottaa paljon samanlaista, samanlaatuista [[tavara]]a. Kuluttaja on hahmo, joka yrittää tehdä [[Maksimaalinen distinktio|distiktiota]]. Kuluttaja uusien luotujen, keksittyjen [[tarve|tarpeiden]] kantaja, kuluttaja haaveilee uudesta [[tuote|tuotteesta]] (vrt. [[hedonismi]]). Voidaan nähdä, että kuluttamiseen liittyy tietty tuhoamisen tarve: henkilö, joka tuhoaa suuremman määrän omaisuutta (~[[raha]]a) on sitä suurempi (kuluttaja).<ref name="tukevasti" />
Kuluttaja tai kulutustoiminnan kritiikin alku voidaan nähdä [[Jean-Jacques Rousseau|Rousseaussa]], joka näki kuluttamisen [[symboli]]seksi, [[Sosiaalinen status|statukseksi]] ja [[Seitsemän kuolemansyntiä|turhamaisuudeksi]], ja josta pääsi eroon vain palaamalla alkuun (luontoon), maalaisidylliin.
===Kulutusjuhla===
[[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] johtaja, [[Rolf Kullberg]] lanseerasi termin kulutusjuhlat: [[talous]] voi kärsiä mikäli kulutetaan väärin so. yli varojen.