Wikipedia

Ero sivun ”Savon prikaati” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Historia: otsikointia
Rivi 26:
 
== Historia ==
=== Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti ===
Vuoden 1743 [[Turun rauha]]n jälkeen savolaisista tuli rajarykmentti, minkä vuoksi sitä alettiin vahvistaa. Rykmentin pataljoonia vahvistettiin perustamalla niihin lisäksi jääkärikomppaniat. Mikkelin seudun ruotusotaväki ja lisäksi vuodesta 1770 alkaen neljänsataa värvättyä sotilasta kuuluvat [[Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti]]in, mistä tuli 1775 [[Savon kevyt jalkaväkirykmentti]]. [[Savon rykmentti]] oli perustettu 1626 ruotujakoisena ja tuhatsotilaisena, ja se osallistui kolmikymmenvuotiseen sotaan{{lähde}}. Kustaa III määräsi 1775 [[Göran Magnus Sprengtporten]]in itäisen Suomen kaikkien joukkojen ▼
{{Pääartikkeli|[[Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti]]}}
▲Vuoden 1743 [[Turun rauha]]n jälkeen savolaisista tuli rajarykmentti, minkä vuoksi sitä alettiin vahvistaa. Rykmentin pataljoonia vahvistettiin perustamalla niihin lisäksi jääkärikomppaniat. Mikkelin seudun ruotusotaväki ja lisäksi vuodesta 1770 alkaen neljänsataa värvättyä sotilasta kuuluvat [[Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti]]injalkaväkirykmenttiin, mistä tuli 1775 [[Savon kevyt jalkaväkirykmentti]]. [[Savon rykmentti]] oli perustettu 1626 ruotujakoisena ja tuhatsotilaisena, ja se osallistui kolmikymmenvuotiseen sotaan{{lähde}}. Kustaa III määräsi 1775 [[Göran Magnus Sprengtporten]]in itäisen Suomen kaikkien joukkojen
komentajaksi virkatalonaan [[Ristiina]]n [[Brahelinna]]. Tätä määräystä on pidetty Savon prikaatin perustamiskäskynä. Vasta 1778 Sprengtportenin komentamat Itä-Suomen joukot yhdistettiin Savon prikaatiksi. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Halonen, Timo | Nimeke = Mikkeli jalkaväen kaupunkina ennen ja nyt | Vuosi = 2017| Sivut = 36–37 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = [[Jalkaväen Säätiö]] | ISBN = 951-96717-0-6. Jalkaväen vuosikirja 2017-2018 | http://www.jalkavakimuseo.fi/images/vuosikirjat/Jalkav%c3%a4en_vuosikirja_2017-18.pdf | www-teksti = Mikkeli jalkaväen kaupunkina ennen ja nyt | Viitattu = 29.09.2018 }}</ref>
 
Prikaati osallistui [[Kustaan sota]]an 1788-1790, [[Suomen sota]]an 1808-1809, minkä jälkeen yleinen suomalainen sotaväki lakkautettiin Venäjän keisarikunnan [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnassa]]. Seuraavan kerran Savoon perustettiin [[Oolannin sota|Oolannin sodan]] aikana Mikkelin ruotuväkipataljoona 1854. <ref>https://puolustusvoimat.fi/documents/1951210/8529440/Operaatio-ja-taktiikka_Janne-M%C3%A4kitalo_TEKSTI/1a7cac65-3f52-41db-b1f6-27d22ec988a0/Operaatio-ja-taktiikka_Janne-M%C3%A4kitalo_TEKSTI.pdf</ref>
 
=== Suomen sota ===
{{Pääartikkeli|[[Suomen sota]]}}
Suomen sodan alussa v.1808 ns. Savon prikaati käsitti osastot:
 
*[[Savon jalkaväkirykmentti]], vahvuus 1&nbsp;000
*[[Savon jääkärirykmentti]], vahvuus 1&nbsp;170
Rivi 45 ⟶ 44:
*Yhteensä 3&nbsp;128 <ref>Suomen sodan sankari, Duncker ja Savon Prikaati, Bertil Nelsson, sivu 34, [[Ajatus Kirjat]], [[Gummerus Kustannus]] Oy, ISBN 978-951-20-7353-5</ref>
 
Kesällä [[1808]] joukko-osastoon liittyivät [[Limingan nostoväki]], [[Heintziuksen vapaakomppania]] ja [[Sahlsteinin vapaakomppania]].<ref>http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:hqzYPj_1jZwJ:gamma.nic.fi/~sakinseu/aakustit/Aakusti_2_2008.pdf+Sulkavan+komppania&hl=fi&ct=clnk&cd=7&gl=fi&client=firefox-a</ref>
 
*[[Leppävirran taistelu]] [[11. maaliskuuta]] [[1808]]
*[[Revonlahden taistelu]] [[27. huhtikuuta]] [[1808]]
*[[Pulkkilan taistelu]] [[2. toukokuuta]] [[1808]]
*[[Kuopion maihinnousu]] [[1. heinäkuuta]] [[1808]]
*[[Pälkjärven taistelu]] [[9. elokuuta]]-[[10. elokuuta]] [[1808]]
*[[Koljonvirran sissiretki]] [[10. marraskuuta]] [[1808]]
 
Ruotsin kärsittyä sodassa tappion ja luovutettua Suomen Venäjän keisarikunnalle suomalaiset joukko-osastot lakkautettiin.
=== Vapaussodasta talvisotaan ===
 
=== 2. jääkärirykmentti ===
{{Pääartikkeli|[[2. jääkärirykmentti]]}}
Saksassa koulutettujen jääkäreiden palattua vapauttamaan Suomea perustettiin 2. jääkärirykmentti, joka osallistui muun muassa Tampereen taisteluihin. Sotatoimien päätyttyä rykmentti päätyi monien nimen ja sijoituspaikkavaihdosten jälkeen Karjalankannakselle.
 
=== Talvisodan perinnejoukko-osastot ===
Sen [[talvisota|talvisodan]] aikaiset perinnejoukko-osastot olivat [[Jalkaväkirykmentti 28 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 28]] (1. tammikuuta 1940 alkaen Jalkaväkirykmentti 19), [[Jalkaväkirykmentti 30 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 30]] (1. tammikuuta 1940 alkaen Jalkaväkirykmentti 21), 3. prikaatin I pataljoona ja [[Jalkaväkirykmentti 35 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 35]]. [[jatkosota|Jatkosodan]] aikaisia perinnejoukko-osastoja olivat varsinaisesti välirauhan aikaisesta [[7. prikaati (välirauha)|7. prikaatista]] muodostettu [[Jalkaväkirykmentti 7 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 7]] eli Tyrjän Rykmentti sekä [[Jalkaväkirykmentti 49 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 49]] sekä [[2. divisioona (jatkosota)|2. divisioonan]] (''Murtaja-divisioona'') joukko-osastot.<ref>Väänänen s. 107</ref>▼
Sen [[talvisota|talvisodan]] aikaiset perinnejoukko-osastot olivat [[Jalkaväkirykmentti 28 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 28]] (1. tammikuuta 1940 alkaen Jalkaväkirykmentti 19), [[Jalkaväkirykmentti 30 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 30]] (1. tammikuuta 1940 alkaen Jalkaväkirykmentti 21), 3. prikaatin I pataljoona ja [[Jalkaväkirykmentti 35 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 35]].
 
=== TalvisodanJatkosodan jälkeenperinnejoukko-osastot ===
Talvisodan jälkeen perustettiin joukoista 7. prikaati, jonka pataljoonat sijoitettiin Pääskylahteen, Sääminkiin ja Kerimäkeen. Jatkosodan alla prikaatista muodostettiin Jalkaväkirykmentti 7, Sodan jälkeen yksikkö sijoitettiin Savonlinnaan, Mikkeliin ja Jyväskylään, joista se 1948 koottiin Mikkeliin. Joukko-osasto nimettiin 1. joulukuuta 1952 6.&nbsp;prikaatiksi ja edelleen 1. tammikuuta 1957 Savon Prikaatiksi.{{Lähde||7. tammikuuta 2017|vuosi=2017}}
 
▲Sen [[talvisota|talvisodan]] aikaiset perinnejoukko-osastot olivat [[Jalkaväkirykmentti 28 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 28]] (1. tammikuuta 1940 alkaen Jalkaväkirykmentti 19), [[Jalkaväkirykmentti 30 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 30]] (1. tammikuuta 1940 alkaen Jalkaväkirykmentti 21), 3. prikaatin I pataljoona ja [[Jalkaväkirykmentti 35 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 35]]. [[jatkosota|Jatkosodan]] aikaisia perinnejoukko-osastoja olivat varsinaisesti välirauhan aikaisesta [[7. prikaati (välirauha)|7. prikaatista]] muodostettu [[Jalkaväkirykmentti 7 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 7]] eli Tyrjän Rykmentti sekä [[Jalkaväkirykmentti 49 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 49]] sekä [[2. divisioona (jatkosota)|2. divisioonan]] (''Murtaja-divisioona'') joukko-osastot.<ref>Väänänen s. 107</ref>
 
=== Alueelliseksi joukoksi ===
Savon prikaati toimi aluksi Mikkelin kaupunkialueella, josta se siirrettiin 1958 tapahtuneesta aliupseerikoulun siirrosta alkaen lopuksi kokonaan [[Karkialampi (varuskunta)|Karkialammen varuskunta-alue]]elle.
 
===1990-luku===
Savon prikaatin huolto- ja kuljetuskomppania lakkautettiin 1. joulukuuta 1991, kun [[3. erillinen autokomppania]] siirrettiin [[Kasarminmäki|Kouvolan varuskunnasta]] [[Mikkelin varuskunta]]an. Sotilasopetus autokomppaniassa suuntautui Savon prikaatin ja paikallisten esikuntien lisäksi [[Karjalan prikaati]]n, [[Kymen pioneeripataljoona]]n ja [[maanpuolustusopisto]]n tarpeisiin. Myös [[Itäinen maanpuolustusalue|Itäisen maanpuolustusalueen]] sotilaspoliisiopetus keskitettiin 1993 Savon prikaatiin. Prikaatissa järjestettiin 1991 kaksi pataljoonan kertausharjoitusta sekä seuraavana vuonna vajaan kolmentuhannen sotilaan VISA-92 -harjoitus Mikkelin ja Kangasniemen alueilla. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Yrjölä, Vesa, toim. | Nimeke = SavPr, SAVON PRIKAATI | Vuosi = 1993 | Sivut = 180–181 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = [[Jalkaväen Säätiö]] | ISBN = 951-96717-0-6. Jalkaväen Vuosikirja XX 1993 | http://www.jalkavakimuseo.fi/images/vuosikirjat/Jalkavaen_Vuosikirja_XX_(1993).pdf | www-teksti = SavPr, SAVON PRIKAATI | Viitattu = 29.09.2018 }}</ref>
 
Prikaati lakkautettiin osana puolustusvoimien uudelleenjärjestelyjä. [[Mikkeli]]n kaupunkiin työpaikkojen vähennystä tuli 25, vaikka prikaatin tilalle kaupunkiin perustettiin [[Maavoimien esikunta]]. Esikuntatehtävät ovat jonkin verran paremmin palkattuja kuin jalkaväkiprikaatin tehtävät keskimäärin.
 
== Perinteet ==
Yksikön perinteitä vaali 11. kesäkuuta 1961 perustettu [[Savon Prikaatin kilta]], jonka toiminta lakkasi prikaatin mukana 31. joulukuuta 2006. Sen työn jatkajaksi suunniteltiin perustettavaksi perinneyhdistystä. Savon prikaatin kunniamarssi oli [[Emil Genetz]]in säveltämä "Terve, Suomeni maa" ja prikaatin vuosipäivä oli [[Porrassalmen taistelu]]n vuosipäivä.
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Savon_prikaati”