Ero sivun ”Kolonialismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 109.240.133.40 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Amoigni tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
|||
Rivi 13:
Portlandin yliopiston politiikan tutkimuksen professori Bruce Gilleyn todistelun mukaan kolonialismi oli useimmille alueille hyödyllistä ja pitkälti alkuperäisväestön hyväksymää. Se tarjosi hyvinvointia ja paremman hallinnon. Esimerkkejä tästä ovat Kongon itsenäisyysjohtaja Patrice Lumumban ja nigerialaiskirjailija Chinua Acheben puheenvuorot siirtomaahallinnosta. Sen sijaan kolonialismin vastainen aate ja taistelu ovat aiheuttaneet kurjuutta ja estävät vieläkin kehitystä. Singapore, Belize ja Botswana ovat rakentaneet maansa siirtomaavallan pohjalta ja menestyneet. Siksi Gilleyn mielestä hauraiden maiden pitäisi ottaa oppia siirtomaahallinnosta. Kohun jälkeen Third World Quarterly ilmoitti poistavansa artikkelin verkkoversion, koska päätoimittajaa oli uhkailtu väkivallalla.<ref name=hstiede>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000005583206.html|nimeke=Kolonialismin parempi puoli on tulenarka aihe: siirtomaajärjestelmää puolustanut tieteellinen artikkeli poistettiin väkivallan pelossa|ajankohta=27.2.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
Jyväskylän yliopiston tutkija Timo Särkän mukaan imperiumien tuodessa länsimaista oikeuskäytäntöä ja rakentaessa rautateitä, terveydenhuoltoa, koulutusta ja asuntoja, alkuperäisväestön hyvinvointi oli toissijainen tavoite ja oma hyöty ensisijainen. Taloustieteilijät William Easterly ja Ross Levine osoittivat eurooppalaisten tuoneen [[Inhimillinen pääoma|inhimillistä pääomaa]], joka ajan mittaan koitui siirtomaiden eduksi. Mitä suurempi osuus alueen väestöstä oli eurooppalaisperäistä siirtomaa-aikana, sitä paremmin valtiolla nykyisin menee. Taloustieteilijät Leander Heldring ja James Robinson puolestaan arvioivat, että ilman kolonialismia Afrikalla olisi mennyt paremmin. Tampereen yliopiston professori Jukka Pirttilä kertoo monen pohtineen, voisiko nykyäänkin romahtanut valtio tuoda hallintoa ulkomailta.<ref name=hstiede/>
==Katso myös==
| |||