Ero sivun ”Diplomatia” versioiden välillä

4 850 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
lähteen pohjalta uusiksi
p
(lähteen pohjalta uusiksi)
[[FileKuva:Symmetry of Diplomacy.jpg|thumb|340px|Ger van Elk, ''Symmetry of Diplomacy'', 1975, Groninger Museum.]]
{{lähteetön}}
[[File:Symmetry of Diplomacy.jpg|thumb|Ger van Elk, ''Symmetry of Diplomacy'', 1975, Groninger Museum.]]
 
'''Diplomatia''' on [[Kansainvälinen politiikka|kansainvälisten suhteiden]] alalla vakiintunut tapa vaikuttaa muiden valtioiden toimintaan ja päätöksentekoon keskustelujen, neuvottelujen ja muiden väkivallattomien, rauhanomaisten keinojen avulla.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/diplomacy | Nimeke = Diplomacy | Tekijä = Sally Marks, Chas. W. Freeman | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 18.6.2017 }}</ref>
 
Teknologian kehityksen myötä diplomatia on 2000-luvulla muidenkin demokraattisten toimijoiden kuin valtioiden harjoittamaa toimintaa, jolla edistetään kulttuurien välistä yhteisymmärrystä, rakennetaan ja ylläpidetään yhteistyösuhteita sekä vaikutetaan omien ja yhteisten päämäärien toteutumiseksi.<ref name=julkisuusdiplomatia>{{Verkkoviite | Osoite = https://viestijat.fi/julkisuusdiplomatia-ja-viestinta/ | Nimeke = Julkisuusdiplomatia ja viestintä | Tekijä = Elina Melgin | Ajankohta = 21.5.2018 | Julkaisu = Viestijät | Viitattu = 29.9.2018 }}</ref> Diplomatian alaan kuuluvat myös [[rauha]]sta sopiminen, [[sota]], [[talous]]elämä, [[kaupankäynti|kauppa]] ja [[kulttuuri]]vaihto.
Diplomatian alaan kuuluvat [[rauha]]sta sopiminen, [[sota]], [[talous]]elämä, [[kaupankäynti|kauppa]] ja [[kulttuuri]]vaihto.
 
==Historia==
===Varhainen historia===
Diplomatian juuret ulottuvat kauas aikaan ennen valtioiden syntymistä, jolloin heimojen välillä kulki sanansaattajia ja lähettiläitä. Euroopan kuninkaiden ja muiden valtaapäivien suosiossa olleet luotetut henkilöt toimivat viestinviejinä ja rauhanrakentajina, ja myös katolisen kirkon ja [[paavi]]n lähettiläät pyrkivät rakentamaan rauhanomaisia suhteita. [[Renessanssi]]ajalla kaupunkien ja kaupunkivaltioiden välisiä kiistoja ratkottiin diplomaattiedustustojen avulla. Britannia nimitti lähettilään [[Pariisi]]in vuonna 1505.<ref name=julkisuusdiplomatia />
 
Sana "diplomatia" tulee ranskan kautta kreikasta, missä diplo-ma''diplōma'' tarkoitti kahtia taitettua paperia, yleisimmin matkustusvaltakirjaa. 1700-luvun Ranskassa "''diplomate"'' tuli tarkoittamaan henkilöä, [[diplomaatti]]a, jolla oli valtuudet neuvotella valtion nimissä.<ref name="EB"/> [[Ranskan kieli|Ranska]] on vakiintunut klassiseksi diplomatian kieleksi.
 
Diplomatiasta tuli ammatti vuonna 1815, kun [[Wienin kongressi]]ssa sovittiin diplomaattien arvojärjestyksestä. Tämä aloitti niin sanotun klubidiplomatian kulta-ajan, jolloin diplomaatit pystyivät vaurastumaan. Euroopassa diplomaattiluokka oli aatelisia, Yhdysvalloissa porvareita.<ref name=julkisuusdiplomatia />
 
Suomi teki merkittävää julkisuusdiplomatiaa jo [[Pariisin maailmannäyttely (1900)|vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä]], missä Venäjän vallan alainen maa ajoi identiteettiprojektiaan ja poliittista agendaansa. Saksaan päin Suomi harjoitti ennen itsenäistymistään niin sanottua jääkäridiplomatiaa. Virkamiesten rinnalla varhaista ja epävirallista diplomatiatyötä Suomen edestä tekivät myös teollisuus- ja tiedemiehet sekä taiteilijat.<ref name=julkisuusdiplomatia />
 
===Nykyaika===
Kahden maailmansodan jälkeen diplomatiassa tärkeimmäksi asettui kansainvälisen yhteisön yhteinen etu. Kansainvälisiä poliittisia suhteita diplomatian keinoin hoidetaan [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneissä kansakunnissa]] ja sen edeltäjässä [[Kansainliitto|Kansainliitossa]]. Niiden ohella diplomatian piiriin luetaan nykyisin kaikki muutkin ylikansalliset järjestöt, kuten [[Euroopan unioni]] ja [[Nato]].<ref name=julkisuusdiplomatia />
 
Diplomatia on muuttunut voimakkaasti 1900-luvun lopulta alkaen. Ennen [[globalisaatio]]ta ja nykyajan teknologista kehitystä diplomaattisia suhteita hoiti etupäässä pieni ja etuoikeutettu joukko valtioiden virkamiehiä. Valtioiden välisessä virallisessa vuorovaikutuksessa lähetystöjen ja ulkoministeriöiden rooli on toki edelleen vahva. Kansainvälistä, valtioon vaikuttavaa kanssakäymistä harjoittavat nykyisin kuitenkin myös yhteisöt ja yritykset. Verkostoituminen on tullut mahdolliseksi kenelle tahansa niin fyysisesti kuin [[Sosiaalinen media|sosiaalisen median]] alustoillakin, ja lähes kuka tahansa voi neuvotella ja edistää kauppa-, kulttuuri- ja muita suhteita sekä rakentaa mielikuvaa maastaan.<ref name=julkisuusdiplomatia />
 
==Diplomatian muotoja ja käsitteitä==
Perinteisen diplomatian voidaan katsoa jakaantuneen kahtia 2000-luvun murroksessa. ''Klubidiplomatiaan'' kuuluu harvalukuinen osallistujajoukko, hierarkinen struktuuri, kuukausittainen muoto ja matala läpinäkyvyys. Sen tavoitteena voi olla sopimus tai allekirjoitus. ''Verkostodiplomatiaan'' liittyy laaja osallistujajoukko, matala struktuuri, suullinen muoto ja korkea läpinäkyvyys. Sen päätavoitteena on kahdenkeskinen vuorovaikutus. Joidenkin maiden perinteistä kiinni pitävät ammattidiplomaatit ovat 2000-luvulla halunneet kokonaan irtisanoutua yleisösuhteista.<ref name=julkisuusdiplomatia />
 
2000-luvulla diplomatian käsite on epämääräistynyt ja jakaantunut. Diplomatian muodoiksi mielletään muun muassa e-diplomatia, Twiplomatia ([[Twitter]]iin liittyen), ehkäisevä diplomatia, kansalaisdiplomatia, julkisuusdiplomatia ja kaupunkidiplomatia. Termi ”diplomatia” on arkipäiväistynyt, ja diplomaattiseen metodiin viitataan julkisuudessa monenlaisissa yhteyksissä.<ref name=julkisuusdiplomatia />
 
Julkisuusdiplomatiasta alettiin puhua vuoden 2001 jälkeen, mutta käsite on edelleen epäyhtenäinen. Alun perin käsite syntyi vuonna 1965 Yhdysvalloissa vaihtoehdoksi [[propaganda]]-termille. Julkisuusdiplomatialla voidaan takoittaa jokaista organisaatiota tai kansalaista koskevaa arkista viestintään liittyvää toimintaa, jota harjoitetaan esimerkiksi [[Blogi|blogeissa]] ja e-julkaisujen alustoilla. Sitä kohdistetaan paitsi ulkomaille, myös kotimaisiin yleisöihin. Sillä pyritään vähentämään negatiivisia yleistyksiä ja ennakkoluuloja sekä kasvattamaan sympatiaa ja ymmärrystä kansakunnan tai maan pääomaa ja päämääriä kohtaan. Sillä voidaan myös edistää esimerkiksi [[turismi]]a, kansainvälistä liiketoimintaa, ulkomaisia pääomasijoituksia ja yhteisiä kehityshankkeita. Julkisuusdiplomatiaa voidaan käyttää myös tiettyjen asioiden vastustamiseen. [[Lobbaus|Lobbauksesta]] julkisuusdiplomatian erottaa se, että siinä ei pyritä myymään mitään.<ref name=julkisuusdiplomatia />
 
Diplomaattiseen käytäntöön kuuluu erityisesti suurvaltojen osalta ajoittain myös diplomaattinen painostus tai diplomatian ylittävä voimankäytöllä uhkaaminen. Diplomatian ja sodankäynnin välillä keinovalikoimaan voivat kuulua muun muassa kaupan esteen muodostavat [[tulli]]tariffien jyrkät korostukset, [[kauppasaarto|kauppasaarrot]] ja taloudellisen avun tai periaatteessa myönnetyn turvallisuustakuun julkinen kieltäminen.
 
Epävirallisesti tai valtion rahoittamassa puolivirallisessa roolissa perinteisen diplomatian alueella toimii järjestöjä, aktivistiryhmiä ja ylikansallisia organisaatioita. Myös pääkaupungeilla ja muilla kaupungeilla on diplomatiaan liittyviä rooleja kansainvälisten rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi sekä viennin ja kulttuurin edistämiseksi.<ref name=julkisuusdiplomatia />
 
==Diplomaatit==
 
Tilanteessa, jossa mailla ei kireiden välien vuoksi ole diplomaattisuhteita, käytetään välttämättömässä juoksevassa asiainhoidossa niin sanotun suojeluvaltion diplomaattisia suhteita kyseiseen maahan.
 
==Historia==
Diplomatia [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] alkoi kehittyä uudella ajalla [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] päätteeksi 1648 solmitun [[Westfalenin rauha|Westfalenin rauhansopimusta]] koskevissa neuvotteluissa, missä lukuisat valtiot sopivat keskenään uudenlaisesta järjestelystä. Diplomaattiset muodot ovat peräisin [[Napoleon I|Napoleonin]] ajoilta, jolloin vahvistettiin muun muassa [[diplomaattinen koskemattomuus]]. Klassinen diplomatian kieli on [[ranskan kieli|ranska]].
 
Sana "diplomatia" tulee ranskan kautta kreikasta, missä diplo-ma tarkoitti kahtia taitettua paperia, yleisimmin matkustusvaltakirjaa. 1700-luvun Ranskassa "diplomate" tuli tarkoittamaan henkilöä, jolla oli valtuudet neuvotella valtion nimissä.<ref name="EB"/>
 
Tehokas [[ilmailu|lentomatkustaminen]] ja [[tietoliikenne]] ovat mahdollistaneet yhteydenpidon laajentamista ulkoasiainministeriöitä ja lähetystöjä laajemmalti, minkä vuoksi perinteisen diplomatian merkitys ainoana mahdollisena välittäjänä on vähentynyt. Esimerkiksi EU-maiden kesken myös muut hallinnot kuin ulkoasiainhallinnot valmistelevat valtioiden välisiä asioita sekä laativat sopimusehdotuksia.
 
== Katso myös ==
 
{{Pieni}}
{{Tynkä/Politiikka}}
 
[[Luokka:Diplomatia|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
64 862

muokkausta