Ero sivun ”Korean sota” versioiden välillä

4 363 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
ompa sekava artikkeli
Merkkaus:  2017 source edit 
(ompa sekava artikkeli)
 
== Sodan tausta ==
===Korean jako===
{{neutraalius|Sodan syyt yksinkertaistettu, pohjoisen osallistumattomuutta vaaleihin ei selvitetä. Korealaisten itsenäistymispyrkimykset, Yhdysvaltain sotilashallinnon suvereeniusloukkaukset sekä Etelä-Korean poikkeustila kansannousuineen sekä kommunisteiksi epäiltyjen vaino on jätetty kokonaan mainitsematta, vrt. [[:en:Korean War#Korea divided (1945–1949)|en-wikin lähteistetty artikkeli]].}}
Ennen [[toinen maailmansota|Toista maailmansotaa]] Koreaa oli hallinnut [[Japani]]. Japani ja Korean [[Joseon]]-dynastia olivat solmineet protektoraattisuhteen vuonna 1905 ja vuonna 1910 Korea oli liitetty suoraan Japaniin.<ref>Vesterinen & Janhunen & Huotari 2000, s. 151–155.</ref> Vielä ennen maailmansodan loppua sodan voittaneet liittoutuneet olivat päättäneet, että Korean itsenäisyys palauitettaisiin sodan jälkeen ''in due course'' eli sopivan ajan tullen. Japanin antautuessa Yhdysvallat oli ehdottanut [[Mantšuria]]an edenneelle Neuvostoliitolle, että Neuvostoliitto ottaisi vastaan japanilaisten antautumisen 38. leveysasteen pohjoispuolella ja Yhdysvallat sen eteläpuolella. Neuvostoliitto suostui ja miehitti Korean niem9imaan pohjosiosat amerikkalaisjoukkojen saapuessa syyskuussa 1945. Vielä Moskovan konferenssissa joulukuussa 1945 ajatuksena oli, että Koreasta tehtäisiin Yhdysvaltain, Neuvostoliiton, Britannian ja Kiinan välinen holhousajatus viiden vuoden ajaksi ennen itsenäisyyttä, mutta Neuvostoliitto luopui lopulta ajatuksesta. Korea jäi näin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton miehittämiin kahteen osaan.<ref>Vesterinen & Janhunen & Huotari 2000, s. 169</ref>
 
Koreat olivat muodostumassa kahdeksi eri valtioksi, kun esimerkiksi vuonna 1946 kummallakin puolella oli perustettu omat väliaikaiset lainsäädäntöelimensä. Yhdysvallat halusi eroon omasta miehityshallinnostaan, mutta toisaalta etelää ei haluttu jättää kokonaan oman onnensa nojaan. Yhdysvallat ehdotti [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneissä kansakunnissa]] vuonna 1947 Korean itsenäisyyden tunnustamista ja koko niemimaalla järjestettäviä vaaleja. Ehdotus hyväksyttiin yleiskokouksessa marraskuussa, mutta Neuvostoliitto ei odotetusti päästänyt vaalivalvojia miehitysalueelleen. YK oli nyt kuitenkin näin laillistanut hallinnon etelässä, jossa vaalit järjestettiin. Vaalit voitti konservatiivinen [[Syngman Rhee]], joka oli ajanut itsenäisyyttä Korean jakautumisenkin hinnalla. Korean tasavalta eli Etelä-korea perustettiin virallisesti 15. elokuuta 1948. Tasavallan perustamisen jälkeen amerikkalaisjoukot vedettiin pois ja maahan jäi vain muutama sata sotilasneuvonantajaa.<ref>Vesterinen & Janhunen & Huotari 2000, s. 170-172</ref> Korean demokraattinen tasavalta eli Pohjois-Korea julistettiin perustetuksi 8. syyskuuta, eli noin kuukausi Etelä-Korean jälkeen. Pohjoisessa valtaan nousi [[Kim Il-sung]]. Kim edusti Korean kommunistisen liikkeen niin sanottua Kapsan-ryhmää, joka koostui maailmansodan aikana Neuvostoliittoon siirtyneistä ja Mantšuriassa toimineista sisseistä, joilla oli läheiset yhteydet Neuvostoliiton miehityshallintoon.<ref>Vesterinen & Janhunen & Huotari 2000, s. 174-178</ref>
[[Japani|Japanilaisten]] perääntyessä [[Korea]]sta [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päätteeksi suurvallat sopivat keskenään, että [[Neuvostoliitto]] ottaa vastaan Japanin antautumisen Korean pohjoisosassa ja Yhdysvallat eteläosassa. Rajaksi sovittiin [[38. leveyspiiri]]. <!-- Neuvostoliitto alkoi rakentaa miehitysalueiden rajalle vartioitua vyöhykettä jo syksyllä 1945, ja rajan ylitykset loppuivat kokonaan vuonna 1947. Ennen rajan sulkemista huomattavan suuri joukko korealaisia kristittyjä yms. siirtyi pohjoisesta etelään -->
 
===Sodan syttymisen syy===
[[Yhdistyneet kansakunnat]] esitti 1947 että Koreassa järjestettäisiin vaalit kiistojen ratkaisemiseksi. Pohjoisosan kommunistit eivät vaaleihin suostuneet, joten ne järjestettiin vain etelässä. 15. elokuuta 1948 vaalien tuloksena julistettiin [[Etelä-Korea|Korean tasavalta]] syntyneeksi. Vastauksena tähän 9. syyskuuta 1948 pohjoisosassa sissijohtaja [[Kim Il-Sung]]in johtama kommunistiryhmittymä nousi valtaan Neuvostoliiton tuella ja [[Korean demokraattinen kansantasavalta]] julistettiin syntyneeksi. Molemmat katsoivat hallitsevansa koko Koreaa.
Molemmat Koreat pitivät itseään koko niemimaan oikeutettuina hallitsijoina ja molemmilla puolilla oli halu yhdistää niemimaa. Etelässä presidentti Rhee oli esimerkiksi omaksunut tunnuslauseen ”Marssikaamme pohjoiseen”. Yhdysvalloilta oli pyydetty sotilasapua, mutta amerikkalaiset eivät olleet halukkaita tukemaan maan väkivaltaista yhdistämistä ainakaan avoimesti. Yhdysvallat aseista Etelä-Koreaa, mutta esimerkiksi raskasta aseistusta sille ei luovutettu, jotta Rheetä ei innoitettaisi seikkailupolitiikaan. Neuvostoliiton apu Pohjois-Korealle oli sen sijaan huomattavaa, vaikkakin sotilaansa Neuvostoliitto oli kotiuttanut vuonna 1948.<ref name="Vesterinen & Janhunen & Huotari 2000, s. 178-180">Vesterinen & Janhunen & Huotari 2000, s. 174-180</ref>
 
Neuvostoliiton sittemmin avautuneen arkistoaineiston perusteella tiedeään, että tulevan sodan suunnitteluun olivat osallistuneet osapuolet sekä Neuvostoliitosta että Pohjois-Koreasta. Ei ole kuitenkaan täysin selvää, kumpi osapuoli teki aloitteen suunnitelmista. Neuvostoliitossa Korean paikallinen tilanne haluttiin käyttää hyödyksi, vaikka sota niemimaalla ei liene ollut osa suurempaa strategiaa. Neuvostoliitossa ei uskottu yhdysvaltojen puuttuvan tapahtumiin, koska maa ei ollut esimerkiksi antanut tästä viitteitä virallisissa julkilausumissaan. Pohhjois-Koreassa tilanne vaikutti puolestaan monin tavoin suotuisalta hankkeelle. Etelä-koreaa riivasi tyytymättömyys hallitukseen ja maa oli poliittisessa kriisissä. Kommunismilla uskottiin olevan laajaa kannatusta Etelä-Koreassa, josta oli saatu viitteitäesimerkiksi pohjoiseen saapuneilta eteläkorealaisilta vasemmistojohtajilta. Maan armeija oli myös selvästi kilpailijaansa paremmin varusteltu Neuvostoliiton tuella.<ref name="Vesterinen & Janhunen & Huotari 2000, s. 178-180" />
 
Kiina suhtautuminen Korean sodan syttymiseen ei ole täysin selvä. Stalinin ja Kim Il-sungin kirjeenvaihdon perusteella tiedetään, että Neuvostoliitto oli vaatinut pohjois-Koreaa kertomaan suunnitelmistaan kiinan johtaja [[Mao Zedong]]ille, jolta piti saada suunnitelmille hyväksyntä. Kiina ei ainakaan tämän perusteella ollut aloitteentekijä sodan suhteen.<ref name="Vesterinen & Janhunen & Huotari 2000, s. 178-180" />
 
Korean sodan syttyessä Pohjois-korean armeijan vahvuus oli noin 150&nbsp;000 miestä Armeija oli koulutettu ja varusteltu hyvin. Neuvostoliitolta oli saatu esimerkiksi panssarivaunuja ja lentokoneita. Etelän armeijalla oli kokoa 100&nbsp;000 ja siltä puuttui raksas aseistus. Sitä paitsi armeijaa etelässä oli heikentänyt vuonna 1948 toteutetut kommunisteja vastaan tähdätyt puhdistukset. Maiden rajalla oli käyty aseellisia yhteenottoja vuonna 1949 jo ennen varsinaisen sodan syttymistä. Pohjois-Korea on etenkin länsimaissa esitetty tavallisesti sodan aloittajana, kun taas Pohjois-Koreassa sota on usein selitetty vastahyökkäyksenä ja vastauksena aseellisiin provokaatioihin sodan laajentuessa vasta taistelukentällä saatujen voittojen myötä.<ref name="Vesterinen & Janhunen & Huotari 2000, s. 178-180" />
 
== Tiivistelmä sodasta ==
23 666

muokkausta