Ero sivun ”Rescuekoira” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
välitallennus |
||
Rivi 3:
'''Rescuekoira''' (engl. ''rescue'' = pelastaminen, pelastus) on [[koira]], joka on sijoitettu uuteen kotiin oltuaan ensin koditon. Koira voi joutua kodittomaksi esimerkiksi entisen omistajan hylkäämisen, pahoinpitelyn tai kaltoinkohtelun vuoksi. Termiä käytetään myös koirista, jotka ovat syntyneet kodittomiksi ja löytyneet kaduilta, otettu kiinni ja toimitettu uuteen kotiin tai löytöeläintarhalle. Koiria toimitetaan tarhoille myös esimerkiksi eron, asumistilanteen muutoksen, taloudellisten ongelmien tai omistajan vanhuuden vuoksi.
Kodittomien koirien auttamiseksi on perustettu järjestöjä, jotka pyrkivät huolehtimaan koirista ja etsimään niille uusia koteja. Tyypillisesti järjestöt pyrkivät parantamaan koirien elinolosuhteita löytöeläintarhoilla, vähentämään kodittomien koirien määrää [[Sterilointi (kirurginen toimenpide)|sterilointien]] ja valistuksen avulla sekä välittämään koiria uusiin loppuelämän koteihin. Monet rescuekoirajärjestöt toimivat yli valtiorajojen toimittaen koiria maista, joissa kodittomia koiria on paljon, uusiin koteihin maihin joissa
== Rescuekoirat Suomessa ==
[[File:Centro de Controle de Zoonoses do Distrito Federal (16257234863).jpg|thumb|Useimmat rescuekoirat adoptoidaan suomalaisiin koteihin ulkomaisilta löytöeläintarhoilta]]
Ulkomaisia rescuekoiria tuovat Suomeen yksityishenkilöt ja rescueyhdistykset. Yhdistykset tuovat koirista
Vuonna 2012 tehdyssä kyselyssä, johon vastasi 386 suomalaista rescuekoiran omistajaa yhteensä 467 koiran osalta, koirien yleisimmät alkuperämaat olivat [[Espanja]], [[Viro]], [[Venäjä]] ja [[Romania]]. Yli 90 % koirista oli tuotu Suomeen jonkin rescuekoirajärjestön kautta. Tavallisimmin ulkomailta adoptoidaan nuoria koiria: yli puolet koirista oli tuotu Suomeen alle 2-vuotiaina. Omistajat kuvailivat rescuekoiriensa luonnetta useimmin sanoilla ihmisystävällinen, koiraystävällinen, hiljainen, aktiivinen, rauhallinen, leikkisä, miellyttämishaluinen ja ihmisarka. Ihmisaggressiivisuutta esiintyi omistajien kertoman mukaan 2 %:lla ja koira-aggressiivisuutta 7 %:lla koirista. Yli puolet koirista oli omistajien kokemuksen mukaan reipastunut ja rohkaistunut maahantulon jälkeen.<ref name="raikaa">{{Verkkoviite | Osoite = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37333| Nimeke = Eläinsuojelun globalisaatio – Kulkukoirien virta ulkomailta Suomeen| Tekijä = Raikaa, Johanna| Ajankohta = 2012-10-29| Julkaisija = Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Geotieteiden ja maantieteen laitos| selite=pro gradu| Viitattu = 26.9.2018}}</ref>
Rescuekoiran kanssa esiintyneistä haasteista eniten mainintoja kyselyssä saivat arkuus, eroahdistus, koira-aggressiivisuus sekä terveysongelmat. Noin 16 % koirista ei ollut omistajien mielestä aiheuttanut minkäänlaisia haasteita, ja noin puolella koirista ei ollut esiintynyt mitään terveysongelmia Suomeen tulon jälkeen. Terveysongelmista useimmat olivat lieviä, kuten korva- tai silmätulehduksia, ruuansulatusongelmia tai hammasongelmia. Vakavia sairauksia oli muutamilla yksilöillä.<ref name="raikaa" />
=== Rescuekoirajärjestöt ===
Rivi 41 ⟶ 44:
=== Syitä rescuekoiran ottamiseen ===
[[File:Stray dogs-pups.jpg|thumb|Kodittomia koiranpentuja Venäjällä]]
[[File:Dogs in Odessa.jpg|thumb|Katukoiraemo pentuineen [[Odessa]]ssa Ukrainassa]]
Rescuekoirien adoptointi uusiin koteihin ei ratkaise kulkukoiraongelmaa, mutta koirayksilön kannalta
Lähes 500 Suomeen tuotua rescuekoiraa kattavassa kyselyssä valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä adoptioon ja yli 90 prosenttia oli valmis harkitsemaan toisenkin rescuekoiran ottamista. Selvästi yleisimpiä syitä rescuekoiran ottamiselle olivat halu auttaa ja hyvät kokemukset rescuekoirista. Useat vastaajat eivät halunneet tukea rotukoirien [[Jalostus (biologia)|jalostusta]] ja olivat siksi päätyneet rescuekoiraan. Tutkimuksessa rescuekoiran adoptoineet jakautuivat kahteen ryhmään: niihin, joiden ensisijainen motiivi on auttamishalu ja huoli kodittomista koirista, sekä niihin, jotka lähinnä halusivat ottaa koiran. Jälkimmäisen ryhmän kohdalla rescuekoiran adoptoimispäätökseen voi vaikuttaa myös edullisten sekarotuisten koirien vähäinen tarjonta Suomessa.<ref name="raikaa" />
▲Rescuekoirien adoptointi uusiin koteihin ei ratkaise kulkukoiraongelmaa, mutta koirayksilön kannalta se on merkittävä eläinsuojeluteko. Lisäksi kukin löytökoiratarhalta adoptoitu koira vapauttaa tarhalta paikan toiselle kodittomalle koiralle.<ref name="raikaa" />
=== Rescuekoiratoiminnan kritiikki ===
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan löytöeläinten tuonnissa on vaarana eläintautien leviäminen Suomeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/eu-jasenmaat-norja-ja-sveitsi/koirat-kissat-ja-fretit/tuontikoira-voi-olla-riski/| Nimeke = Tuontikoira voi olla riski| Tekijä = | Julkaisu =Evira| Ajankohta = 3.5.2016 | Viitattu = 28.7.2016}}</ref> Tauteja, joiden leviämistä tuontimääräyksillä
Eviran ylitarkastajan Virva Vallen mukaan katukoirien tuonnin riskit ovat niin suuret, ettei niitä pitäisi tuoda Suomeen ollenkaan vaan tukea toimintaa kohdemaassa. Myös yhdistysten tuomilla koirilla paperit ovat yleisesti väärennettyjä. Venäjältä tuoduissa koirissa on papereiden todistuksista huolimatta [[rabies]]epäilyjä, [[Penikkatauti (virus)|penikkatauti]]a sekä antibiooteille vastustuskykyisiä [[ESBL|ESBL-bakteereita]], joita on lähes puolella Venäjältä
== Lähteet ==
|