Ero sivun ”Waldemar Erfurth – sotapäiväkirja 1942–1943” versioiden välillä

p
typoja
(Ak: Uusi sivu: {{Kirja | nimi-suomi = Waldemar Erfurth – sotapäiväkirja 1942–1943 | kuva = Erfurth2.jpg | kuvateksti = | kir...)
 
p (typoja)
'''''Waldemar Erfurth – sotapäiväkirja 1942–1943''''' on Saksan jalkaväenkenraalin [[Waldemar Erfurth]]in sotapäiväkirja, jota hän piti jatkosodan aikana Suomessa ollessaan yhteyskenraalina päämajassa Mikkelissä. Tekstin on toimittanut ja suomentanut [[Pekka Visuri]], ja sen on julkaissut vuonna 2018 [[Docendo]].
 
Aiemmin vuonna 2017 on ilmestyntyilmestynyt sotapäiväkirjan vuoden 1941 osuus teoksessa ''Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941'', jossa on laaja Visurin kirjoittama johdanto. Vuoden 1944 sotapäiväkirja ilmestyi vuonna 1954 nimellä ''Sotapäiväkirja vuodelta 1944'' ja uusintapainos vuonna 2014. Uusintapainokseen on Visuri kirjoittanut johdannon.<ref>Sotapäiväkirja. Johdanto s. 12</ref>
 
Teos on osa Erfurthin noin 11001&nbsp;100-sivuista sotapäiväkirjaa, jonka käsikirjoitusta säilytetään [[Suomen kansallisarkisto]]ssa ja toista kappaletta [[Bundesarchiv-Militärarchiv|Saksan sota-arkistossa]] (Bundesarchiv-Militärarchiv) Freiburgissa. Kopio on myös SuomenKansallisarkiston [[Sota-arkistossaarkisto]]ssa. Sotapäiväkirja on kirjoitettu koneella puhtaaksi alkuperäisistä käsinkirjoitetuista muistiinpanoista, joita ei ole säilynyt arkistoituna, mutta Erfurth on vakuuttanut, ettei tekstiin ole tehty muita muutoksia kuin pieniä kielellisiä korjauksia.<ref>Sotapäiväkirja. Johdanto s. 10, 12</ref>.
 
Alkusanoissa Visuri huomauttaa, että teoksen ''Sotapäiväkirja 1942–1943'' johdantoon hän on kirjoittanut päiväkirjan syntyhistoriasta ja luoteesta sekä laatinut tapahtumia somenSuomen näkökulmasta valaiseva historiallisen kehyksen,<ref>Sotapäiväkirja. Alkusanat s. 8</ref> joiden laajus on runsaat 40 sivua.
 
Visuri luonnehtii Erfurthia kirjoittajana huippuluokan ammattilaiseksi ja kokeneeksi havainnoitsijaksi, ja siksi päiväkirja ei tarvitse muiden selittelyjä.<ref>Sotapäiväkirja s. 8</ref> Vaikka kyseessä oli virkapäiväkirja, Erfurthin tarkoitus oli julkaista se sopivaan ajankohtaan. Vielä 1950-luvulla ei päiväkirjaa kuitenkaan ollut mahdollista julkaista kuin osittain.<ref>Sotapäiväkirja. Johdanto s. 12</ref>
{{Sitaatti|Kun Hitler katsoi minuun, silmät muuttuivat samalla lasisen koviksi ja ilme kylmän välinpitämättömäksi.}}
 
[[Unto Hämäläinen]] huomauttaa Helsingin Sanomissa, että kun Erfurth kummasteli suomalaisten välinpitämätöntä suhtautumista Saksan suurtappiollesuurtappioon Stanlingradissa, hän ei tiennyt että Mannerheim oli kutsunut päämajaan maan johtoa, jossa tiedustelupäällikkö [[Aladar PaaasonenPaasonen]] ennakoi synkkää lopputulosta ja esitti, että Suomen on irrottaduttava sodasta vaivihkaa. Kun Erfurth sai siitä vihiä, yhteistyön vakuutettiin jatkuvan.<ref name=HSUH>{{Lehtiviite | Tekijä = Unto Hämäläinen | Otsikko = Saksalainen aseveli jouti marsalkan taikapiiriin| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 20.9.2018 | Sivut = B 3 | www = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005833582.html | Viitattu = 28.9.2018 }}</ref>
 
==Arviot==
Hämäläinen kirjoittaa arviossaan, että Erfurthin on täytynyt jo keväällä 1943 nähdä, että Mannerheim on pyrkimässä irrottautumaan Saksan liittolaisuudesta, mutta Erfurth ummisti silmänsä. Hämäläisen tulkinta sille, miksi Erfurth näin teki, oli se, että tämä "joutui vähitellen Mannerheimin taikapiiriin ja rupesi – ymmärtämään suomalaisia".<ref name=HSUH/>
 
Iltalehden Kreeta Karvala kirjoittaa, että päiväkirajassa on uutta tietoa muun muassa Mannerheimin syntymäpäivien muistamisesta ja yllättävästä Suomen-vierailusta.<ref name=ILKK/>
76 532

muokkausta