Ero sivun ”Kansalliskirjasto (Suomi)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjaus |
p Lisätty v. 2017 avainlukuja. |
||
Rivi 20:
| Kotisivut = http://www.kansalliskirjasto.fi/ Kansalliskirjaston verkkosivut
}}
'''Kansalliskirjasto''', aiemmin '''Helsingin yliopiston kirjasto''', on Suomen suurin ja vanhin [[Tieteellinen kirjasto|tieteellinen]] [[kirjasto]]. Se on myös yksi [[Helsingin yliopisto]]n suurimmista erillislaitoksista, joka vastaa kansallisen julkaisuperinnön ja ainutlaatuisten kokoelmiensa säilyttämisestä, kuvailusta ja käyttöön asettamisesta. Kansalliskirjasto toimii suomalaisen kirjastoalan valtakunnallisena palvelu- ja kehittämislaitoksena sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansalliskirjaston johtajana on vuodesta 2001 toiminut ylikirjastonhoitaja [[Kai Ekholm]]. Kai Ekholm eläköityy
Kansalliskirjaston päärakennus sijaitsee [[Senaatintori|Senaatintorin]] ja [[Helsingin yliopiston päärakennus|Helsingin yliopiston päärakennuksen]] naapurissa. Rakennuksen sisäänkäynti on [[Unioninkatu|Unioninkadun]] varrella [[Helsingin tuomiokirkko|Tuomiokirkon]] sisäänkäyntiä vastapäätä.
Rivi 26:
Suomessa [[Kansalliskirjasto|kansalliskirjaston]] asema ja tehtävät määritellään yliopistolaissa (558/2009)<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558 Yliopistolaki 558/2009]</ref> ja laissa kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007)<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433 Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 1433/2007]</ref>.
Vuonna 2017 Kansalliskirjaston kokoelmaan kuului 3 miljoonaa kirjaa ja 3 miljoonaa muuta julkaisua ja kirjasto digitoi vuoden aikana noin 2,2 miljoonaa sivua kansallisia aineistoja. Vuoden 2017 lopussa [https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu Digi.kansalliskirjasto.fi] -palvelusta löytyi reilusti yli 12 miljoonaa sivua, joista aikakausilehtiä 6,5 miljoonaa sivua ja sanomalehtiä lähes 6,3 miljoonaa sivua.
Vuonna 2011 Kansalliskirjastossa vieraili kaikkiaan 166 300 asiakasta. Maan laajimmat kokoelmat käsittivät kaikkiaan 109 hyllykilometriä. Digitoitujen aineistojen sivulatauksia kertyi 7,6 miljoonaa. Kotimaisten julkaisujen verkkoarkistoon haravoitiin 224 miljoonaa tiedostoa, yhteensä verkkoarkistossa on 718 miljoonaa tiedostoa. ▼
Vuonna 2015 kokoelmaan kuului 115 hyllykilometriä aineistoa ja 814 miljoonaa tiedostoa suomalaisia verkkosivuja haravoitiin kirjaston verkkoarkistoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tehtavat-ja-strategia/avainlukuja-2015|nimeke=Avainlukuja 2015|julkaisu=Kansalliskirjasto|viitattu=2016-09-18|tekijä=Katri Nissilä|ajankohta=2016-04-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
▲Vuonna 2011 Kansalliskirjastossa vieraili kaikkiaan 166 300 asiakasta. Maan laajimmat kokoelmat käsittivät kaikkiaan 109 hyllykilometriä. Digitoitujen aineistojen sivulatauksia kertyi 7,6 miljoonaa. Kotimaisten julkaisujen verkkoarkistoon haravoitiin 224 miljoonaa tiedostoa, yhteensä verkkoarkistossa on 718 miljoonaa tiedostoa.
Vuodesta 2006 lähtien Kansalliskirjasto on kerännyt myös suomalaisia verkkosivustoja [[Kansalliskirjaston verkkoarkisto|verkkoarkistoonsa]].
== Historia ==
[[Tiedosto:Kansalliskirjasto 4.jpg|thumb|250px|
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelman alkuna pidetään [[Turun kimnaasi]]n noin 20 niteen kirjakokoelmaa, joka siirtyi [[Turun akatemia]]lle sen perustamisen yhteydessä vuonna [[1640]]. Kirjasto sai 1640-luvulla merkittäviä kirjalahjoituksia, jotka olivat peräisin [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] ryöstösaaliista. Kirjastonhoitaja [[Axel Kempe]]n vuonna [[1655]] julkaisemassa kirjastoluettelossa oli listattu jo pitkälti toista tuhatta teosta. Vuonna [[1707]] Ruotsin kuninkaallinen [[kansliakollegio]] määräsi, että maan kaikkien kirjapainojen oli luovutettava yksi kappale kaikkia painamiaan teoksia maan yliopistoille, joihin myös Turun akatemia kuului. [[1700-luku|1700-luvun]] kuluessa kokoelma alkoi muutenkin kasvaa, ja [[1800-luku|1800-luvun]] alussa kirjaston kokoelmaan kuului noin 30 000 nidettä.
Rivi 40 ⟶ 42:
Helsingin yliopiston kirjaston asema Suomen kansalliskirjastona on vahvistunut vähitellen. Etenkin vuonna [[1972]] perustetun bibliografisen osaston ja vuonna [[1993]] kirjastoon liitetyn, aiemmin suoraan [[opetusministeriö|opetusministeriön]] alaisuudessa toimineen tieteellisten kirjastojen atk-yksikön myötä siitä on kehittynyt Suomen tieteellisten kirjastojen yhteinen palveluorganisaatio. Vuonna [[1998]] kirjastossa aloitti toimintansa myös Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib, ja vuonna [[1990]] perustetusta Mikkelin digitointi- ja konservointikeskuksesta on vuosituhannen vaihteesta lähtien pyritty luomaan kansallinen digitointikeskus.
Helsingin yliopiston kirjaston nimi vaihtui Kansalliskirjastoksi [[1. elokuuta]] [[2006]] samalla, kun kirjaston toimialaa laajennettiin.
==Päärakennus==
| |||