Ero sivun ”Ruotsin korkein oikeus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 15284472, jonka teki 176.53.21.210 (keskustelu) - on jo merkitty lähteettömäksi |
högsta förvaltningsdomstolen lisätty |
||
Rivi 8:
Yksinvaltiaana hallinnut [[Kustaa III]] lakkautti valtaneuvoston ja perusti vuonna [[1789]] Ruotsin korkeimman oikeuden. Korkeimmasta oikeudesta tuli näin riippumaton oikeusaste 19. toukokuuta 1789. Oikeudessa oli aluksi kaksitoista jäsentä, joista korkeintaan kahdeksan oli kerrallaan päättämässä yhdestä asiasta. Lain mukaan kuninkaalla oli oikeudessa kaksi ääntä sekä tasatilanteessa ratkaiseva ääni, mutta kuninkaat eivät koskaan käyttäneet äänioikeuttaan, lukuun ottamatta yhtä tapausta korkeimman oikeuden satavuotispäivänä. Uuden hallitusmuodon säätämisen jälkeen korkein oikeus lakkasi vuonna 1975 antamasta tuomioitaan kuninkaan nimissä.
Korkeimman oikeuden eri vaiheissa sen jäsenmäärä ja toimintavat ovat muuttuneet jonkin verran. 1800-luvun aikana oikeudesta tehtiin entistä riippumattomampi lakiasäätävistä hallinnon aloista. Niinpä vaikka Ruotsin hallitus nimittääkin tuomarit, se ei voi sekaantua heidän päätöksiinsä, eikä [[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäivillä]] ole korkeimman oikeuden asioissa määräysvaltaa. Merkittävin toiminnan muutos tapahtui vuonna 1909, kun juttumäärän kasvaessa korkein hallinto-oikeus (''Regeringsrätten'', nyk. högsta förvaltningsdomstolen) ja lakineuvosto (''Lagrådet'') erotettiin omiksi elimikseen. Näin korkeimman oikeuden alaksi jäivät nimenomaan siviili- ja rikosasiat.
== Toiminta ==
| |||