Ero sivun ”Segeža” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 86:
==Historia==
Ensimmäisiä mainintoja asutuksesta alueella on 1500-luvulta. Segežan rautatieasema perustettiin vuonna 1914 [[Muurmannin rata|Muurmannin radan]] varrelle, joka yhdisti Venäjän strategistesti tärkeisiin Barentsinmeren satamiin. Neuvostovallan aikana oleellinen oli vankityövoimalla toteutettu [[Vienanmeren–Itämeren kanava]]n rakentaminen. Sen tultua valmiiksi 1933 saatettiin työvoimaa käyttää muuhun infrastruktuuri- sekä teollisuusrakentamiseen. Vuonna 1939 aloitettiin [[Segežski tselljulozno-bumažnyi kombinat|paperitehtaan ja sen tarvitseman sellutehtaan]] rakentaminen. Tämäkin oli [[NKVD]]:n hanke. Aiheeseen liityviä teemoja on esillä kaupunginmuseossa. Toisen maailmansodan aikana tehtaassa tuotettiin kuitenkin kranaatinheittimiä ja miinoja ja paperin ja sellun tuotantoon siirryttiin vuonna 1943.{{lähde}}
[[Suomen ilmavoimat]] kohdisti Segežaa vastaan [[rykmenttipommitus|rykmenttipommituksia]] [[5. huhtikuuta]] [[1942]] jäällä olevaa lentotukikohta vastaan ja samoille paikoille myös [[31. elokuuta]] [[1942]]. <ref>Lähdeviite: {{Kirjaviite | Tekijä = Stenman, Kari ja Holda, Karolina | Nimeke = Liite 5 Rykmenttipommitukset | Vuosi = 2018 | Sivu = 223 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Koala | ISBN = 978-952-229-189-9. | www = http://www.koalakustannus.fi/kirjat/kirja.php?id_prd=235 | www-teksti = Suomen ilmavoimien pommittajat - Historia, maalaukset ja merkinnät 1939-1945 | Viitattu = 27.09.2018 }}
</ref>
Toisin kuin [[Karhumäki|Karhumäkeä]] ei Segežaa [[jatkosota|jatkosodan]] aikana miehitetty, vaan se muodosti partisaanitoiminnan tukikeskuksen. Segežasta tuli kaupunki vuonna 1943.
| |||