Ero sivun ”Fredrik Suuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 115:
== Kulttuuri- ja valistuspersoona ==
Tultuaan hallitsijaksi Fredrik saattoi omalla ajallaan harrastaa taiteita ja valistusfilosofiaa ilman pelkoa isänsä rangaistuksesta. Jo kruunuprinssiaikoina häneltä ilmestyi salanimellä teos ''Mietteitä Euroopan valtiojärjestelmän nykyisestä asemasta'' vuonna 1737. Fredrik esittelee itsensä isänmaallisekseksi englantilaiseksi ja teoksen piti alunperin ilmestyä Lontoossa. Teoksessa Fredrik hyökkää Ranskaa ja sen hallintoa johtanutta kardinaali Fleurya vastaan esittämällä syytöksen, että Ranska, vallattuaan [[Lothringen]]in lietsoa riitoja Saksan ruhtinaiden välillä ja pyrkiä niiden kautta sanelemaan koko Euroopan politiikan. Kirjoitelma on täynnä osuvia havaintoja omasta ajastaan ja Fredrik osoittautui siinä kyyniseksi ja realistiseksi ulkopoliitikoksi. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 17, valistuksesta vallankumoukseen, 1983 s.140-141</ref>
Samana vuonna Fredrik julkaisi toisen, merkittävämmän teoksen, nimeltään ''Antimachhiavel'' joka on eräänlainen valistuneen itsevallan ohjelmanjulistus. [[Machiavelli]] oli kirjoittanut omassa ''Ruhtinas'' teoksessaan, että ruhtinaalle ovat kaikki keinot sallittuja, kun hän taistelee maansa edun puolesta. Fredrik vastustaa ankarasti väitettä ja toteaa, että myös ruhtinas on lakien alainen ja että sotasankarin ja maantierosvon erona on ainoastaan se, mitä heidän kauloihinsa ripustetaan. Sotasankari saa seppeleen, kun taas maantierosvo hirttoköyden. Fredrikin mielestä hallitsijan suurin velvollisuus on työskennellä kansansa onnen puolesta. Fredrik joka hallitsijana kävi valloitussotia kirjoittaa teoksessaan, että vallotussodat ovat pelkkää halpamaista varastamista. Kirjansa lopussa Fredrik toteaa, että jos valistunut itsevaltias rikkoo lakeja, hänen on tehtävä se säädyllisesti, mikä kertoo että kirjoittaja on kuitenkin realisti. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 17, valistuksesta vallankumoukseen, 1983 s.141-142</ref>
==Jälkimaine==
[[Tiedosto:Berlin Friedrich II Denkmal 09-2017 img1.jpg|thumb|left|200px|Fredrik Suuren ratsastajapatsas Berliinin [[Unter den Linden]]illä.]]
| |||