Ero sivun ”Kiihtelysvaara” versioiden välillä

Kiihtelysvaaran alueelta on tehty muutamia esihistoriallisia löytöjä, ja vanhasta asutuksesta kertovat tervahautojen ja raudantekopaikkojen rauniot. Seutu kuului 1500-luvulla venäläisten veronkantoalueisiin. Vuoden 1617 [[Stolbovan rauha]]n jälkeen suurin osa kreikkalaiskatolisesta väestöstä siirtyi rajan itäpuolelle, ja heidän tilalleen tuli uudisasukkaita [[Savo]]sta, mutta myös [[Häme]]estä ja [[Pohjanmaa]]lta saakka. Venäläiset kävivät ryöstelemässä Kiihtelysvaaran taloja 1600-luvun puolivälistä lähtien, ja uudelleen pitäjä joutui hävityksen ja ryöstelyn kohteeksi [[isoviha|isonvihan]] aikana. [[Pikkuviha]]n aikana tuho oli vielä pahempaa, ja Jänisjoen Oskolankosken rannalla on sen aikaisten sissipäälliköiden Erkki Sallisen ja Antti Roivaan muistomerkki.<ref name="tarmio"/>

 

 

Kiihtelysvaaran ensimmäinen [[kansakoulu]] aloitti toimintansa kirkonkylässä vuonna 1877. Kiihtelysvaaran asukasluku oli suurimmillaan 1950-luvulla; vuonna 1955 asukkaita oli 4&nbsp;508. Voimistuva [[maaltamuutto]] vähensi väkilukua, ja vuonna 1969 asukkaita oli enää 3&nbsp;298.<ref name="tarmio"/>