Ero sivun ”Paul Virilio” versioiden välillä

'''Paul Virilio''' (s. [[1932]] [[Pariisi]] – [[10. syyskuuta]] [[2018]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lemonde.fr/disparitions/article/2018/09/18/mort-de-l-urbaniste-philosophe-et-essayiste-paul-virilio_5356801_3382.html| Nimeke = Mort de l’urbaniste, philosophe et essayiste Paul Virilio| Tekijä = | Julkaisu =Le Monde.fr| Ajankohta = 18.9.2018 | Viitattu = 22.9.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>) onoli [[ranska]]lainen [[filosofi]], kulttuuriteoreetikko ja urbanisti. Hänet tunnetaan ennen kaikkea [[teknologia]]a ja sen suhdetta [[arkkitehtuuri]]in, [[taide|taiteisiin]] ja [[kaupunki]]in käsittelevistä kirjoituksistaan.

Vuonna 1958 Virilio suoritti fenomenologisen tutkimuksen sotilaallisesta tilasta ja alueiden järjestämisestä; tutkimus keskittyi erityisesti [[Atlantin valli]]in, natsien toisen maailmansodan aikana Ranskan rannikolle rakentamaan 15  000 bunkkerin puolustuslinjaan. Vuonna 1963 Virilio alkoi tehdä yhteistyötä arkkitehti Claude Parentin kanssa ja muodosti Architecture Principe -nimisen ryhmän. Hänen osallistuttua toukokuun 1968 kapinaan Pariisissa École Spéciale d'Architecturen oppilaat ehdottivat häntä professoriksi. Vuonna 1973 hänestä tuli arkkitehtuuriopiston opinto-ohjaaja ja L'Espace Critique -lehden päätoimittaja. 701970-luvulta lähtien hän on julkaissutjulkaisi, kääntänytkäänsi ja toimittanuttoimitti paljon.

Virilio lopetti opettamisen vuonna 1998. Hänen viimeisimpiin projekteihinsa kuuluvatkuuluivat työskentely pariisilaisten kodittomien kanssa sekä ensimmäisen "onnettomuuden”onnettomuuden museon"museon” rakentaminen.

Virilio kehitti "sotamalliksi"”sotamalliksi” kutsumansa kuvauksen modernista kaupungista ja yhteiskunnasta yleensä sekä keksi käsitteen "dromologia"”dromologia”, joka tarkoittaa teknologisen yhteiskunnan perustana olevaa nopeuden ja vauhdin logiikkaa. Hänen tunnetuimmat työnsä ovat ''Vitesse et Politique'' (1977), ''Cahiers du Cinéma: Logistique de la perception'' (1984) ja ''La bombe informatique'' (1998), joissa hän väittää muun lisäksi, että sotilaalliset hankkeet ja teknologiat ohjaavat historian kulkua. Monien muiden kulttuuriteoreetikkojen tavoin Virilio hylkii nimilappuja -– kuten "kulttuuriteoreetikko"”kulttuuriteoreetikko” -– mutta hänet on kuitenkin yhdistetty joskus [[jälkistrukturalismi]]in ja [[postmodernismi]]in. Jotkut kuvaavat Virilion ajattelua "hypermoderniksi"”hypermoderniksi”. Tämä saattaa olla tarkempi määrittely, sillä suurin osa Virilion työstämistä käsitteistä ja esineistä liittyy [[modernismi]]in. Hän on toistuvasti uudistanut yhteytensä fenomenologiaan ja esittänyt modernististen taidesuuntausten, kuten [[futurismi]]n, kritiikkiä humanistiselta pohjalta. Hänen teoksissaan toistuvat [[anarkismi]]n, [[pasifismi]]n ja [[katolinen kirkko|katolisuuden]] poliittiset ja teologiset teemat, jotka toimivat keskeisenä innoittajana Virilion "marginaaliseksi"”marginaaliseksi” kutsumalle tavalla lähestyä teknologiaa. Hänen teoksiaan on verrattu [[Marshall McLuhan|McLuhanin]], [[Jean Baudrillard|Baudrillardin]], [[Gilles Deleuze|Deleuzen]] & [[Félix Guattari|Guattarin]], [[Jean-François Lyotard|Lyotardin]] ja muiden tuotantoon, joskin monet näistä yhteyksistä ovat ongelmallisia. Virilio on lisäksi [[urbanisti]].

Virilion ennustukset "havainnon”havainnon logistiikasta"logistiikasta” -– kuvien ja informaation käytöstä sodassa -– (teoksessa ''Cahiers du Cinéma: Logistique de la perception'', 1984) olivat niin osuvia, että Persianlahden sodan aikana Ranskan armeija kutsui hänet keskustelemaan ideoistaan. Siinä missä Baudrillard väitti kuuluisasti, että ensimmäistä Persianlahden sotaa ei käyty lainkaan, Virilion mukaan kyseessä oli "maailmansota”maailmansota pienoiskoossa"pienoiskoossa”.

[[Teknologia]]a ei voi olla ilman onnettomuuden mahdollisuutta: esimerkiksi junan keksiminen tarkoitti myös raiteilta suistumisen keksimistä. Virilio näkee onnettomuuden [[positivismi]]n ja tieteellisen edistyksen negatiivisen lisääntymisen tuotteena. Teknologian leviäminen, varsinkin [[televisio]]n kohdalla, erottaa ihmiset todellisen ajan ja avaruuden tapahtumista. Kadotamme viisauden ja tuntuman välittömään näköpiiriimme ja turvaudumme teennäisen ympäristön epäsuoraan näköpiiriin. Tästä näkökulmasta onnettomuus voidaan hahmottaa eräänlaiseksi "fraktaalimeteoriitiksi"”fraktaalimeteoriitiksi”, jonka iskeytymistä edeltää suotuisa pimeys, tulevia törmäyksiä peittävä maisema. [[Aristoteles]] väitti, ''"ettei”ettei ole mitään [[aksidenssi|aksidentaalista]] tarkastelevaa tiedettä"tiedettä”'',<ref>Aristoteles: ''Metafysiikka'' 1027a20.</ref> mutta Virilio on eri mieltä: [[simulaattori]]t, joiden uskottavuus ja suosio vain kasvaa, on suunniteltu onnettomuuksien väistämistä varten. Simulaattoriteollisuus on myös hyvä esimerkki sodan tuomasta tekniikan kehityksestä: se syntyi toisen maailmansodan jälkeisen tieteen ja aseteollisuuden liitosta.

''Dromos'' tulee kreikan kielen juoksukilpailua tai -rataa merkitsevästä sanasta ja tarkoittaa Viriliolle vauhdin tiedettä (tai logiikkaa). Dromologia on tärkeää, kun halutaan tutkia yhteiskunnan rakentumista suhteessa sotaan ja nykyaikaiseen mediaan. Virilio huomauttaa, että tapahtumisnopeus saattaa muuttaa itse tapahtuman olemusta ja että nopeammin liikkuva pystyy alistamaan hitaamman. ''"Se”Se joka hallitsee aluetta omistaa sen. Alueen omistaminen ei liity ensisijaisesti lakeihin tai sopimuksiin, vaan liikkeeseen ja kiertokulkuun."”''<ref>[http://www.ctheory.net/text_file.asp?pick=132 Ctheory Interview With Paul Virilio. Paulo Virilio in Conversation with John Armitage.]</ref>

Nykyaikaisessa sodankäynnissä logistiikka ei viittaa vain henkilöiden, ajoneuvojen, polttoaineen jne. kuljettamiseen, vaan myös kuvien liikkeeseen taistelukentältä pois ja takaisin. Virilio käsittelee paljon [[CNN]]|CNN:n]] perustamista ja uutistenmetsästäjän käsitettä. Uutistenmetsästäjä ottaa kuvia, jotka lähetetään CNN:lle, joka voi sitten esittää ne julkisesti. Tämä kuvien kiertokulku saattaa aiheuttaa konflikteja (Virilio käyttää esimerkkinä [[Rodney King]]istä vuonna 1991 otettua videota). Havainnon logistiikka liittyy myös sotilaallisten operaatioiden ja konfliktikuvien televisiointiin, jota ei katsota ainoastaan kotona: myös itse konfliktiin sekaantuneet sotilashenkilöt katsovat sitä. "Taistelukentän"”Taistelukentän” lisäksi on siis olemassa "havainnon”havainnon kenttä"kenttä”.

Viriliolle siirtymää [[feodalismi]]sta [[kapitalismi]]in ei ohjannut rahapolitiikka tai tuotantotapojen muutos, vaan sodan mekaniikka. Virilio esittää, että perinteinen feodaalinen linnoitettu kaupunki katosi aseiden ja sodankäynnin mahdollisuuksien kehittymisen myötä, kun piirityssodankäynti muuttui liikkuvaksi sodaksi. ''"Historia”Historia kehittyy asejärjestelmiensä vauhdin mukaan."”''<ref>''Vitesse et Politique'', 1977.</ref>

* [http://www.virilio.de/ www.virilio.de]

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Virilio, Paul}}

[[Luokka:ElävätVuonna henkilöt2018 kuolleet]]