Ero sivun ”Åke Tott” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p paikannimien järjestys ym. |
sukua |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Ake Tott.jpg|thumb|Åke Tott]]
'''Åke Henrikinpoika Tott''' ([[4. kesäkuuta]] [[1598]] [[Kirkniemi]], [[Lohja]] – [[15. heinäkuuta]] [[1640]] Lavilan kartano, [[Eurajoki]]) oli suomalainen sotilas, josta tuli [[sotamarsalkka]] 1631. Hän oli [[Sigrid Vaasa|Sigrid Vaasan]] poika sekä [[Eerik XIV|Eerik XIV:n]] ja [[Kaarina Maununtytär|Kaarina Maununtyttären]] tyttärenpoika. Tott oli serkkunsa Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in luottosotilas. Hänet tunnettiin nimellä ”Pohjolan lumiaura”.<ref>[https://www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/kirkot/tuomiokirkko/historiaa_lyhyesti/tuomiokirkko_kertoo/suurvalta-aika_1600-luvulla/ Turun seurakunnat]. Viitattu 23.8.2014.</ref>
Tott osallistui vuonna 1613 viisitoistavuotiaana [[Jakob De la Gardie]]n johtamalle [[Venäjä]]n retkelle [[Inkerin sota|Inkerin sodassa]]. Hän oleskeli tämän jälkeen useita vuosia ulkomailla, kunnes palasi Kustaa II Aadolfin kamariherraksi 1623. Hän osallistui [[Puolan sota]]an ja vuonna 1627 hänet ylennettiin everstiksi johtamaan suomalaista värvättyä ratsuväkirykmenttiä. Vuonna 1630 hänestä tuli [[valtaneuvos]] sekä ratsuväen kenraalimajuri ja sitten kenraali. 1631 hänestä tuli Ruotsin marsalkka. Tott osallistui [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodassa]] Grubinin ja [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin]] taisteluihin. Hänen sotilasuransa katkesi sairasteluun ja 1633 hän palasi takaisin Ruotsiin.
| |||