Ero sivun ”Trianonin rauha” versioiden välillä

===Ensimmäinen maailmansota ja kaksoismonarkia===

[[Tiedosto:Ethnographic map of hungary 1910 by teleki carte rouge.jpg|thumb|vasen|Unkarilaisen rauhanneuvotteluihin osallistuneen lähetystön teettämä Unkarin etninen kartta perustuen tilanteeseen vuonna 1910]]

 

Venäjän bolševikkihallituksen kanssa tehdyn [[Brest-Litovskin rauha]]n jälkeen Itävalta-Unkarille jäi vain kaksi rintamaa Balkanilla ja Pohjois-Italiassa. Sotilaallinen tilanne oli kohentunut, mutta maalla oli vakavia taloudellisia ja sisäisiä ongelmia. Teollinen tuotanto ja maatalous ei enää kyennyt vastaamaan maan ja väestön tarpeisiin. [[Lokakuun vallankumous]] innoitti työväenliikkeen vallankumousaatetta. Huhtikuussa 1918 Roomassa järjestettiin kongressi, jossa [[Jugoslavia]]n, Tšekkoslovakian ja [[Puola]]n kansalliskomiteat, sekä maanpaossa eläneet serbien ja romanialaisten edustajat vaativat täydellistä itsenäisyyttä. Lisäksi erillisrauhan mahdollisuudesta luopuneet ympärysvallat ilmoittivat kesäkuussa, että Puolan ja Tšekkoslovakian itsenäisyys kuului niiden sodanpäämääriin. 4. lokakuuta 1918 Itävalta-Unkari pyysi aselepoa ja rauhanneuvotteluiden aloittamista. Neuvottelut haluttiin aloittaa Wilsonin 14 kohdan ohjelman pohjalta, mutta Yhdysvallat ilmoittikin nyt, että kaksoismonarkain kansojen tuli itse päättää kohtalostaan. 28. lokauuta tšekit julistautuivat itsenäiseksi ja kaksi päivää myöhemin heihin liittyivät slovakit. Kroatian maapäivät päätti puolestaan eroavansa Unkarista. Unkarissa käynnistyi lokakuussa niin sanottu [[krysanteemivallankumous]]. Monarkian tunnukset asuistaan irti repineet vallankumoukselliset sotilaat miehittivät pääkaupungin avainkohdat. Kaksoismonarkian viimeiseski merkittäväksi eleeksi jäi aselevon allekirjoitaminen [[Padova]]ssa 3. marraskuuta. Kaarle IV luopui vallasta 11. marraskuuta ja 16. marraskuuta istuntoon kokoontunut kansallisneuvosto julisti Unkarin itsenäiseksi tasavallaksi.<ref name="Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 194-196" />