Ero sivun ”Hangon rautatieasema” versioiden välillä

1900-luvun alkuvuosina aseman kautta kulki suurin osa laivalla Englantiin ja Amerikkaan lähteneistä siirtolaisista, enimmillään vuosina 1906 ja 1907 noin 30 &nbsp;000 matkustajaa kumpanakin. Näistä noin puolet oli venäläisiä, muun muassa Venäjän juutalaisia. Siirtolaisvirrat vähenivät 1920-luvulla Yhdysvaltain alettua rajoittaa maahanmuuttoa niin voimakkaasti, että Hangosta lähtijöitä oli enää muutama sata vuodessa.<ref name="iltanen"/>

Asema koki strategisen sijaintinsa vuoksi vahinkoja [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]], jonka seurauksena muun muassa konepaja siirettiinsiirrettiin myöhemmin Karjaalle. Enimmät tuhot tulivat kuitenkin [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana: vanha puinen asemarakennus sekä makasiini tuhoutuivat [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana [[Hangon vuokra-alue|vuokra-alueen]] [[Hangon rintama 1941|takaisinvaltauksen]] yhteydessä. Sodan jälkeen asema sekä ratapiha siirrettiin pohjoisemmaksi, ja [[Jarl Ungern]]in suunnittelema funktionalistinen asemarakennus valmistui vuonna 1952. Hangon asemaa voidaan pitää Suomen nuorimpana funktionalistisen tyylisuunnan asemarakennuksena.<ref name="iltanen"/>

Hangon asemalta on arkisin seitsemän, viikonloppuisin kuusi taajamajunavuoroa Karjaalle, jonkaminkä lisäksi välillä kulkee linja-autoja. Lipunmyynti asemalla lakkautettiin vuonna 2008, mutta siellä on kuitenkin lippuautomaatti.<ref name="iltanen"/> Matala asemalaituri korvattiin uudella, 150 metriä pitkällä korkealla laiturilla vuonna 2013.