Ero sivun ”Wolfgang Amadeus Mozart” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän VIHOOOOLI muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jmk tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
|||
Rivi 33:
Wolfgang Amadeus Mozart syntyi Salzburgissa vuonna 1756. Hän sai nimensä isoisänsä ja pyhimys [[Johannes Krysostomos|Johannes Krysostomoksen]] mukaan: ''Johannes Chrysostomus Wolfgangus Theophilus Mozart''. Myöhemmin hänen isänsä, hovimuusikko [[Leopold Mozart]] lyhensi nimen ja käänsi kreikkalaisen Theophiluksen latinalaiseksi Amadeukseksi (Jumalan rakastama). Mozart käytti itse etunimeä Wolfgang ja sen perään kirjoitti Theophiluksen [[Ranskan kieli|ranskankielisen]] (Amadé) tai italiankielisen (Amadeo) käännöksen. Hän ei myöskään käynyt koskaan koulua.
Mozartin sisaresta [[
Mozart kirjoitti [[Sinfonia nro 1 (Mozart)|ensimmäisen sinfoniansa]] (KV 16) kahdeksanvuotiaana vuonna 1764 ja ensimmäisen oopperansa 11-vuotiaana vuonna 1767. Hän työskenteli aluksi Salzburgin arkkipiispa Schrattenbachin palveluksessa. Kun tämä kuoli vuonna 1771, hänen seuraajakseen tuli ankara [[Hieronymus von Colloredo]], joka oli oikea tyranni jopa Wolfgangin isän Leopoldin mielestä. Colloredon hovissa Mozart oli samassa asemassa kuin keittiöhenkilökunta. Mozartin ja Colloredon väliset suhteet olivat kasvavasti jännitteiset johtuen heidän erilaisesta suhtautumisesta musiikkiin. Colloredon näkökulma oli enemmänkin tuotannollinen, kun taas Mozart suhtautui asiaan taiteen luojana. Mozart koki, että työskentely Colloredon alaisuudessa rajoitti liiaksi hänen taiteellista luomistyötään. Lopulta hän päätti vapautua arkkipiispasta – tuosta ”ihmisvihaajasta”, kuten hän Colloredoa nimitti. Virallisesti hän ilmoitti erostaan 10.5.1781.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hildesheimer, Wolfgang | Nimeke = Mozart | Sivu=27 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2006 | Isbn = 951-1-11882-X}}</ref>
Rivi 66:
== Tyyli ==
Mozartin teoksia, kuten myös Haydnin
Kaikki klassisen tyylin keskeiset piirteet voidaan löytää Mozartin musiikista. Selkeys, tasapaino ja läpinäkyvyys ovat kaikki mukana, joskin tuon ajan musiikille tyypillisen hentouden lisäksi Mozartilla on myös voimakkaasti uhkaavansävyisiä teoksia, kuten 20. ja 24. pianokonsertto, g-molli-jousikvintetto, 40. sinfonia ja ''Don Giovanni''. Varsinkin elämänsä viimeisen vuosikymmenen aikana Mozart tutki kromaattista harmoniaa ajalleen poikkeuksellisen syvälliseen tapaan. Tuolloin syntynyt Haydnin suuresti ihailema ''Dissonanssi-kvartetto'' ([[KV 465]]), jonka aloitus osoittaa erityisen selvästi, ettei Mozartin musiikki ole ainoastaan kepeää ja hyväntuulista.
Rivi 74:
Vanhemmiten Mozart alkoi lisäillä musiikkiinsa barokin tyylipiirteitä. Esimerkiksi 29. sinfoniassaan (A-duuri, [[KV 201]]) hän käyttää ensimmäisen osan pääteemassa kontrapunktitekniikkaa sekä kokeilee eripituisten fraasien mahdollisuuksia. Joissakin hänen kvartetoissaan vuodelta 1773 finaalit ovat [[fuuga|fuugia]], mikä on todennäköisesti peräisin Haydniltä, sillä tämä oli juuri julkaissut kvartettonsa opusnumeroltaan 20. Molemmat säveltäjistä saivat musiikkiinsa jotain myös saksalaisen kirjallisuuden tuolloin kokemasta romantiikkaa enteilevästä ''[[Sturm und Drang]]'' -tyylikaudesta.
Läpi elämänsä Mozart rikastutti useita musiikinlajeja ja sävelsi välillä instrumentaalimusiikkia ja välillä oopperoita. Hän viljeli
== Sävellyksiä ==
|