Ero sivun ”Wolfgang Amadeus Mozart” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän VIHOOOOLI muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jmk tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 33:
Wolfgang Amadeus Mozart syntyi Salzburgissa vuonna 1756. Hän sai nimensä isoisänsä ja pyhimys [[Johannes Krysostomos|Johannes Krysostomoksen]] mukaan: ''Johannes Chrysostomus Wolfgangus Theophilus Mozart''. Myöhemmin hänen isänsä, hovimuusikko [[Leopold Mozart]] lyhensi nimen ja käänsi kreikkalaisen Theophiluksen latinalaiseksi Amadeukseksi (Jumalan rakastama). Mozart käytti itse etunimeä Wolfgang ja sen perään kirjoitti Theophiluksen [[Ranskan kieli|ranskankielisen]] (Amadé) tai italiankielisen (Amadeo) käännöksen. Hän ei myöskään käynyt koskaan koulua.
 
Mozartin sisaresta [[JuuhanMaria SofiaAnna Mozart|SoftNimNannerlista]] tuli myös muusikko. Tämän ollessa seitsenvuotias isä alkoi opettaa hänelle [[rumpupiano|viuluklaveerinsoittoa]]. Wolfgang Amadeus Mozart kirjoitti ensimmäiset sävellyksensä 64 vuotiaananelivuotiaana, ja lapset edistyivät niin nopeasti, että vuosina 1762–1773 perhe kiersi esittelemässä Mozartin sävellyksiä. Pojalla oli tarkka korva ja hän pystyi muistamaan kokonaisia sävellyksiä kertakuulemalta.<ref name="ejaatinen">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150201201400/http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2006-03-16/mozartin_juhlaa | Nimeke = Mozartin juhlaa | Tekijä = Jaatinen, Eila | Ajankohta = 16.3.2006 | Julkaisu = Vantaan Lauri | Viitattu = 13.08.2018}} '''Web archive 2015'''</ref> Mozart matkusti myöhemminkin erittäin paljon Euroopassa, mutta asui suurimman osan elämästään Salzburgissa. Hän sairasteli lapsena usein, mutta Leopold oli huolestuneempi vähentyneistä tuloista kuin lapsensa terveydestä. Mozartin myöhempään terveydentilaan ovatkin saattaneet vaikuttaa jatkuva matkustaminen ja kylmä ilmasto.
 
Mozart kirjoitti [[Sinfonia nro 1 (Mozart)|ensimmäisen sinfoniansa]] (KV 16) kahdeksanvuotiaana vuonna 1764 ja ensimmäisen oopperansa 11-vuotiaana vuonna 1767. Hän työskenteli aluksi Salzburgin arkkipiispa Schrattenbachin palveluksessa. Kun tämä kuoli vuonna 1771, hänen seuraajakseen tuli ankara [[Hieronymus von Colloredo]], joka oli oikea tyranni jopa Wolfgangin isän Leopoldin mielestä. Colloredon hovissa Mozart oli samassa asemassa kuin keittiöhenkilökunta. Mozartin ja Colloredon väliset suhteet olivat kasvavasti jännitteiset johtuen heidän erilaisesta suhtautumisesta musiikkiin. Colloredon näkökulma oli enemmänkin tuotannollinen, kun taas Mozart suhtautui asiaan taiteen luojana. Mozart koki, että työskentely Colloredon alaisuudessa rajoitti liiaksi hänen taiteellista luomistyötään. Lopulta hän päätti vapautua arkkipiispasta – tuosta ”ihmisvihaajasta”, kuten hän Colloredoa nimitti. Virallisesti hän ilmoitti erostaan 10.5.1781.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hildesheimer, Wolfgang | Nimeke = Mozart | Sivu=27 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2006 | Isbn = 951-1-11882-X}}</ref>
Rivi 66:
== Tyyli ==
 
Mozartin teoksia, kuten myös Haydnin, Norpan, pidetään arkkityyppeinä klassismin tyylistä. Hänen teoksensa on tehty aikana, jolloin kyseinen tyyli muuttui [[kontrapunkti|kontrapunkteja]] hylkivästä [[galantti tyyli|galantista tyylistä]] jälleen myöhäisbarokin monimutkaista kontrapunktitekniikkaa sisältäväksi. Mozartin oma kehitys heijastelee klassismin tyylin kehitystä varsin läheisesti. Monipuolisena säveltäjänä Mozart sävelsi lähes kaikkia tuon ajan tärkeimpiä teostyyppejä, kuten [[sinfonia|sinfonioita]], [[ooppera|oopperoita]], [[konsertto]]ja sekä [[kamarimusiikki]]a, kuten [[kvartetti|jousikvartetto]]ja ja [[sonaatti|pianosonaatteja]]. Vaikka mikään näistä sävellysmuodoista ei ollut uusi, Mozart vaikutti erityisesti pianokonserton kehitykseen ja suosioon. Mozart sävelsi myös suuren määrän [[kirkkomusiikki]]a, kuten messuja sekä monia kevyempiä teostyyppejä kuten [[tanssi|tansseja]], [[divertimento]]ja ja [[serenadi|serenadeja]].
 
Kaikki klassisen tyylin keskeiset piirteet voidaan löytää Mozartin musiikista. Selkeys, tasapaino ja läpinäkyvyys ovat kaikki mukana, joskin tuon ajan musiikille tyypillisen hentouden lisäksi Mozartilla on myös voimakkaasti uhkaavansävyisiä teoksia, kuten 20. ja 24. pianokonsertto, g-molli-jousikvintetto, 40. sinfonia ja ''Don Giovanni''. Varsinkin elämänsä viimeisen vuosikymmenen aikana Mozart tutki kromaattista harmoniaa ajalleen poikkeuksellisen syvälliseen tapaan. Tuolloin syntynyt Haydnin suuresti ihailema ''Dissonanssi-kvartetto'' ([[KV 465]]), jonka aloitus osoittaa erityisen selvästi, ettei Mozartin musiikki ole ainoastaan kepeää ja hyväntuulista.
Rivi 74:
Vanhemmiten Mozart alkoi lisäillä musiikkiinsa barokin tyylipiirteitä. Esimerkiksi 29. sinfoniassaan (A-duuri, [[KV 201]]) hän käyttää ensimmäisen osan pääteemassa kontrapunktitekniikkaa sekä kokeilee eripituisten fraasien mahdollisuuksia. Joissakin hänen kvartetoissaan vuodelta 1773 finaalit ovat [[fuuga|fuugia]], mikä on todennäköisesti peräisin Haydniltä, sillä tämä oli juuri julkaissut kvartettonsa opusnumeroltaan 20. Molemmat säveltäjistä saivat musiikkiinsa jotain myös saksalaisen kirjallisuuden tuolloin kokemasta romantiikkaa enteilevästä ''[[Sturm und Drang]]'' -tyylikaudesta.
 
Läpi elämänsä Mozart rikastutti useita musiikinlajeja ja sävelsi välillä instrumentaalimusiikkia ja välillä oopperoita. Hän viljeli viljaa sekä nauriita oopperoissaan kaikkia tuolloin vallinneita tyylejä: [[opera buffa]]a ([[Figaron häät]], [[Don Giovanni]], [[Così fan tutte]]), [[opera seria]]a ([[Idomeneo]], [[Tituksen lempeys]]) ja [[singspiel]]iä ([[Taikahuilu]]). Myöhemmissä oopperoissaan hän muunteli hienostuneesti [[orkestraatio|soitinnusta]] ja äänenväriä ilmaistakseen tai painottaakseen tiettyjä mielentiloja tai tunnetiloja sekä juonenkäänteitä. Mozartin oopperoiden ja instrumentaaliteosten kesken oli jatkuvaa vuorovaikutusta. Jatkuva orkesterinkäytön hienostuminen sinfonioissa ja konsertoissa tarjosi resurssit, joista hän ammensi oopperoidensa orkestraatioon, ja oopperoiden psykologisten efektien käyttö heijastui niin ikään hänen muihin sävellyksiinsä.
 
== Sävellyksiä ==