'''Fenotyyppi''' eli yksilön '''yksilön ilmiasu''' on kehittyvän tai kehittyneen yksilön kaikkien havaittavien ominaisuuksien (anatomisten, fysiologisten, biokemiallisten ja käyttäytymisen) kokonaisuus. Jo 1880-luvulla biologit huomasivat, että perinnöllisyysaine ja eliön ruumis olivat eri asia. Tämä jako selkiytyi, kun varhaiset [[perinnöllisyystiede|perinnöllisyystieteilijät]] ottivat käyttöönsä käsitteet [[genotyyppi]] ja fenotyyppi. Fenotyyppi on [[ympäristö]]n ja [[geeni]]en vuorovaikutuksen tulos. Näennäisesti samankaltaiset fenotyypit voivat kätkeä geenien tasolla sisäänsä huomattavaa geneettistä muuntelua. Jos ympäristössä ei tapahdu suuria muutoksia, on todennäköisesti fenotyyppikin hyvin samankaltainen kuin aikaisemmissa sukupolvissa ja yksi laji voi kukoistaa miljooniakin vuosia. Jotkut fenotyypin osat voivat kehittyä nopeammin kuin toiset, yksilö ei kehity yhtenä yksikkönä.
Yksilön fenotyypissä tapahtuvat muutokset eivät periydy toisin kuin genotyypissä tapahtuvat muutokset, mutta se voi vaikuttaa kopioitujan menestymiseen. Tämä on oleellisin ero [[Charles Darwin|darwinilaisen]] ja [[Jean-Baptiste Lamarck|lamarckilaisen]] [[evoluutio]]teorian välillä. Kaikki mahdolliset mutaatiot, jotka voisivat "parantaa" fenotyyppiä, ovat tapahtuneet ja valikoituneet jo aikaisemmissa sukupolvissa.
