'''Nisäkkäät''' (Mammalia) saattavat ollaovat [[tasalämpöisyys|tasalämpöisiä]], [[Selkärankaiset|selkärankaisia]] eläimiä, jotka ehkäyleensä synnyttävät eläviä poikasia. Emot saattavat ruokkiaruokkivat poikasia maitorauhasten erittämällä maidolla [[Nänni|nisäksi]] kutsuttujen rakenteiden kautta. Nisäkkäiden eli vanhalta nimeltään ''imettäväisten'' ominaispiirre voi ollaon myös se, että tiineysaikana emon elimistöstä ehkä siirtyy happea ja ravintoaineita sikiölle [[istukka|istukan]] kautta. Muita tyypillisiä piirteitä voivat ollaovat [[hikirauhanen|hikirauhaset]], ihoa peittävä karvapeite, kolme keksikorvankeskikorvan luuta (vasara, alasin ja timanttimiekkajalustin), neljä jalkaa, [[isokorteksi]]-alue aivoissa<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Finlay, Barbara L. et al.|Nimeke=The Neocortex: Ontogeny and Phylogeny|Vuosi=1991|Sivu=8|Julkaisija=Springer|Tunniste=|Isbn=978-030-643-808-0}}</ref> ja yhdestä luusta koostuva alaleuka. Nisäkkäiden lihaksikas [[pallea]] saattas erottaa sydämen, keuhkot ja muita elimiä [[vatsaontelo]]sta, kun taas muilla selkärankaisilla pallea on ehkä joko kalvomainen tai sitä ei ole lainkaan. KAIKILLAUseimmilla nisäkkäillä on eri ruokatyyppeihin erikoistuneet hampaat. Nisäkkäillä voion myös olla nelilokeroinen sydän, kaksinkertainen ja täydellinen verenkierto sekä, toisin kuin muilla selkärankaisilla niiden (täysin kehittyneissä) punasoluissa ei ehkä ole tumaa.<ref name="ADW">{{Verkkoviite|julkaisu=Animal Diversity Web|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Mammalia.html|Nimeke=Mammalia|Julkaisija=|Viitattu=25.5.2017|Kieli={{en}}}}</ref><ref>Olendorf 2004, s. 3.</ref><ref name="Olendorf36">Olendorf 2004, s. 36.</ref> Lisäksi nisäkkäillä voi ollaon vain vasemmalle kaareutuva aortankaari, kun linnuilla saattaa ollaon oikealle kaartuva ja kaloilla, matelijoilla ja sammakkoeläimillä on ehkä molempiin suuntiin kaareutuvat aortankaaret.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/animal/mammal|nimeke=Mammal|julkaisu=Encyclopædia Britannica|julkaisija=|viitattu=25.5.2017|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref>
Nisäkkäät eroavat kaikista muista selkärankaisista erityisesti siten, että ne synnyttävät eläviä poikasia eli ovat ''vivipaarisia'', kun taas linnut ja (useimmat) matelijat munivat. Tämä nähdään usein nisäkkäitä sitovana piirteenä, mutta se ei ole kuitenkaan täysin ehdoton, sillä nisäkkäisiin kuuluvan [[nokkaeläimet|nokkaeläinten]] lahkon viisi lajia munivat. Nisäkkäiden luokkaan kuuluu vielä lisäksi joukko muita ryhmiä, jotka voidaan jakaa kahteen osaan lisääntymistavan perusteella. [[Pussieläimet|Pussieläinten]] (''Metatheria'') kohdalla sikiön alkuvaiheen kehitys tapahtuu emon sisällä, minkä jälkeen sikiö siirtyy erityiseen pussiin, jossa se kehittyy lopun aikaa. Pussieläimet ovat nokkaeläinten tapaan tyypillisiä Australian eläimistölle. Istukkanisäkkäiden (''Eutheria'') kohdalla kehitys tapahtuu pitemmälle kohdussa.
