Ero sivun ”Leivonmäki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 51:
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Leivonmäelle asutettiin laatokankarjalaisen [[Harlu]]n pitäjän siirtoväkeä.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 127. Helsinki: Otava, 1950.</ref> Sotien jälkeisinä vuosina Kivisuolla toimi [[polttoturve]]tehdas vuoteen 1954 saakka. Tehtaan omistanut Leivonsuo Oy rakennutti henkilökunnalleen asuntoalueen luonnonkauniille paikalle Selänpohjaan Rutajärven rannalle. Vuodesta 1955 polttoturvetehtaan entisissä rakennuksissa toimi [[Ammattienedistämislaitos|Ammattienedistämislaitoksen]] kurssikeskus 1990-luvulle saakka. Huomattava osa Leivonmäen alueen metsistä oli valtion ja metsäyhtiöiden omistuksessa.<ref name="tarmio"/>
 
Leivonmäki oli vahvasti alkutuotantovaltainen kunta; noin kolme neljännestä ammatissa toimivista kuntalaisista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Teollisuutta edustivat vain muutamat myllyt ja sahat. Vuoden 1970 [[väestönlaskenta|väestönlaskennassa]] Leivonmäen kirkonkylä ja Rutalahti luokiteltiin [[taajama|taajamiksi]].<ref name="tarmio"/>
 
Leivonmäen kunnan asukasluku väheni 1960-luvulta lähtien huolestuttavasti [[maaltamuutto|maaltamuuton]] vuoksi. Alun perin kahdeksasta [[kansakoulu]]sta oli 1970-luvun alkuun mennessä lakkautettu jo neljä, ja toiminnassa olivat enää kirkonkylän, Rutalahden, Havumäen ja Savenahon koulut.<ref name="tarmio"/>