|
|}</div>
</div></center>
== Merkittävyys ==
[[Kuva:Unbalanced scales circle.svg|40px|vasen|Merkittävyys kyseenalaistettu.]] Hei, lisäämäsi artikkelin [[Kolpakkostrategi]] ''[[Wikipedia:Merkittävyys|merkittävyys]]'' on epäselvä ja artikkeli saatetaan ''[[Wikipedia:Pikapoisto|poistaa nopeasti]]''. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti [[Wikipedia:Tarkistettavuus|aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä]]. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen merkittävyyden arviointiin. Voisitko käydä perustelemassa näkemyksesi '''[[Keskustelu:Kolpakkostrategi|aiheen keskustelusivulla]]'''? --[[Käyttäjä:Cimon Avaro|Cimon Avaro]] 8. toukokuuta 2018 kello 11.55 (EEST)
== Kiteinen aine & Kiderakenne ==
Voisiko olla tekemättä täydellisen asiantuntemattomuuden tuomalla itsevarmuudella muutoksia artikkeleihin joita et lainkaan ymmärrä. Kysyit "Missä lähteessä on käytetty sanaa ”kiteinen aine”." No, eipä noissa käyttämissäsi lähteissä ainakaan, koska 'kide' ja 'kristalli' tarkoittavat eri asiaa kuin artikkelin käsittelemä aihe.
Miksi halua laittaa noita termejä artikkelin alkuun synonyymeiksi, jos ko. otsikkoa ei ole missään käytetty noiden yhteydessä?
Jot luet ensimmäistä lausetta pidemmälle, eron voisi sisäistää tekstistä. --[[Käyttäjä:Mikko Paananen|Mikko Paananen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Mikko Paananen|keskustelu]]) 11. elokuuta 2018 kello 18.27 (EEST)
Mitä järkeä on tällaisissa "määritelmien korjauksissa"? [https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Adventiivinen&diff=prev&oldid=17493593] --[[Käyttäjä:Mikko Paananen|Mikko Paananen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Mikko Paananen|keskustelu]]) 11. elokuuta 2018 kello 18.29 (EEST)
: Olkoot asia sitten näin. Jos olet asiasta kiinnostunut ja perehtynyt niin miksi et tee niille lähdeviitteistettyjä määritelmiä? Esimerkiksi artikkelissa [[Vuokratyövoima|työvoiman vuokraaminen]] oli pitkään eripuraa määritelmästä kun sille ei ollut konkreettista lähdeviitettä. Useimmiten artikkeleissa ei ole lähdeviitteitä määritelmille, mutta toisaalta niiden oleminen siellä: ''a.)'' ennaltaehkäisee riitoja ''b.)'' selkeyttää tilannetta ja luo uskottavuutta.<br><br>Noissa kahdessa artikkelissa on ongelmana kehäpäätelmien rakentelu: "'''Kiderakenne''' on atomien järjestys [[Kiteinen aine|kiteisessä aineessa]]. ". Artikkelin kiderakenne määritelmässä viitataan artikkeliin kiteinen aine. Artikkelissa kiteinen aine taas määritellään viittaamalla takaisin artikkeliin kiderakenne ”''...tyypilliseen [[Kiderakenne|kiderakenteen]] mukaiseen järjestykseen.''". Kehämäisten määritelmien ongelma on se, etteivät ne onnistu mitenkään valaisemaan määriteltävää asiaa. Hieman sama kuin sanoisi "''elefantti= elefanttimaisia asioita tekevä olio.''". Määritelmiä täsmennetään seuraavissa virkkeissä. Kuitenkin jos määrittelyn kannalta olennaisimmat seikat saisi ensimmäiseen virkkeeseen, niin se selventäisi tilannetta.--[[Käyttäjä:Abilation|Abilation]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abilation#top|keskustelu]]) 11. elokuuta 2018 kello 21.15 (EEST)
{{Quote box
|quote = '''kide''', ''kristalli'', tasavälinen avaruushila, jonka rakennusosina ovat atomit, ionit tai molekyylit. Kide on yl. tasopintojen rajoittama kappale, jossa ainakin jotkin ominaisuudet ovat erisuuntaisina erilaiset mutta kautta koko kiteen samansuuntaisena muuttumattomat. Jo pieninkin kiteen siru sisältää aineen kiteisen olomuodon kaikki ominaisuudet. Kiteen rakenteessa on aina poikkeamia säännönmukaisuudesta, ns. virheitä. Kiteiden muodostuminen eli kiteytyminen voi tapahtua sulista aineista, liuoksista, höyryistä tai kiinteässä tilassa. Melkein kaikki puhtaat alkuaineet ja niiden yhdisteet voivat muodostaa kiteitä.
Pienin kiteen yksikkö on alkeiskoppi, joka sisältää kutakin aineen alkuainetta niissä paikoissa, jotka rakenteessa toistuvat tasavälein ja kem. kaavan osoittamissa suhteissa. Alkeiskopin särmien pituudet ja kulmat ovat kidelajin hilavakiot.
Alkeiskoppien särmäsuunnat muodostavat suora- tai vinokulmaisen koordinaatiston, joka määrää kaikkien kidepintojen aseman. Alkeiskoppeihin tarvitaan seitsemän erilaista koordinaatistoa, jotka edustavat seitsemää eri kidejärjestelmää. Suorakulmaisia akseliristikkoja on kolme: (1) kuutiollisessa kaikki kolme akselia ovat yhtä pitkiä, (2) tetragonisessa pystyakseli on eripituinen ja (3) rombisessa kaikki ovat eripituisia. Jos yksi akseli on vinossa, kidejärjestelmä on (4) monokliininen. Jos kaikki akselit ovat vinossa toisiaan vastaan, kidejärjestelmä on (5) trikliininen. Heksagoniselle (6) ja trigoniselle (7) kidejärjestelmälle käytetään akseliristikkoa, jossa pystyakseli on kohtisuorassa kolmen toisiaan 120°:n kulmassa leikkaavan yhtä pitkän akselin tasoa vastaan.
|source = Artikkeli: kide, CD-Facta 2005
|align = left
}}
{{Quote box
|quote = '''kide''', ''kristalli'', kiinteä kappale joka on muodostunut säännöllisesti järjestäytyneistä atomeista, ioneista tai molekyyleistä, jotka ovat tasavälisessä kidehilassa. Useimmat metallit, suolat ja mineraalit ovat muodostuneet k:istä.
|source = Artikkeli: kide, Otavan tietosanakirja 1.0
|align = left
}}
| 