Ero sivun ”Nikolai Rubinštein” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''Nikolai Grigorjevitš Rubinštein''' ({{k-ru|Николай Григорьевич Рубинштейн}}; [[14. kesäkuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: [[2. kesäkuuta]])</small> [[1835]] [[Moskova]] – [[23. maaliskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: [[11. maaliskuuta]])</small> [[1881]] [[Pariisi]]) oli [[juutalaiset|juutalais]]-[[venäläiset|venäläinen]] pianisti ja säveltäjä [[Anton Rubinštein]]in nuorempi veli. Rubinšteinin merkittävin elämäntyö oli [[Moskovan konservatorio]]n perustaminen ja johtaminen (yhdessä ruhtinas Nikolai Petrovitš Trubetskoin kanssa). Hänet luettiin aikansa parhaimpiin pianisteihin, vaikka nykyään hän on jäänyt kuuluisamman veljensä varjoon.
Säveltäjä [[Pjotr Tšaikovski]] halusi omistaa [[pianokonsertto nro 1 (Tšaikovski)|ensimmäisen pianokonserttonsa]] alun perin ystävälleen Nikolai Rubinšteinille. Tšaikovskin soitettua teoksen Rubinšteinille Moskovan konservatorion luokkahuoneessa jouluaattona 1874 Rubinštein haukkui sen hänelle "miltei täysin pataluhaksi". Rubinštein piti teosta mahdottomana esitettäväksi, mutta lupasi soittaa sen julkisesti, mikäli Tšaikovski tekisi siihen määräajassa hänen vaatimansa muutokset. Suutuspäissään Tšaikovski pyyhki Rubinšteinin nimen omistussivulta ja kirjoitti tilalle saksalaisen kapellimestarin [[Hans von Bülow]]in, joka puolestaan kehui konserttoa onnistuneeksi. Myöhemmin Tšaikovski ja Rubinštein sopivat riitansa; Tšaikovski muokkasi konserttonsa piano-osuutta hieman vaivattomammaksi, ja Rubinštein soitti teoksen Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1878.<ref>Oiva Talvitie ja Kari Rydman: ''Sävelten maailma: musiikinkuuntelijan tietoteos'', s. 364. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1956.</ref> Rubinšteinin kuoltua Tšaikovski omisti säveltämänsä trion (a-molli, opus 50) "suuren taiteilijan muistolle".<ref>Talvitie & Rydman, s. 360.</ref>
{{tynkä/Muusikko}}
| |||