Ero sivun ”Narva” versioiden välillä

11 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p
| huomautukset =
}}
'''Narva''' (ven. Нарва) on kaupunki Koillis-[[Viro]]ssa [[Itä-Virumaa]]n maakunnassa [[Venäjä]]n vastaisella rajalla [[NarvajokiNarvanjoki|NarvajoenNarvanjoen]] länsirannalla. Kaupungissa on noin 56&nbsp;000 asukasta<ref name=PO0240 /> ja se on väkiluvultaan Viron kolmanneksi suurin kaupunki [[Tallinna]]n ja [[Tartto|Tarton]] jälkeen.
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Siege of Narva 1558.jpg|thumb|left|Narvan taistelu vuonna 1558]]
[[Tiedosto:Narva linna plaan, 1929.jpg|thumb|Narvan kartta 1929: Nykyinen venäläiskaupunki Iivananlinna oli vielä osa Narvaa.]]
[[Tiedosto:Hermannsfeste narva.jpg|thumb|Narvan Hermannin linnoitus NarvajoenNarvanjoen länsirannalla]]
[[Tiedosto:Pushkini street, winter 1.JPG|thumb|Narvan keskustaa]]
[[Tiedosto:Pushkini street, winter 3.JPG|thumb|[[Stalinistinen arkkitehtuuri|Stalinin]] ajan arkkitehtuuria edustava talo Puškini-kadulla]]
Tanskalaiset perustivat NarvajoenNarvanjoen linnan 1250-luvulla.<ref name="tuglas">{{Verkkoviite
| osoite =http://www.tuglas.fi/narva_katsaus_viron_it%C3%A4isimm%C3%A4n_kaupungin_historiaan | nimeke =Katsaus Viron itäisimmän kaupungin historiaan | tekijä =Heikki Rausmaa | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija =Tuglas-seura | viitattu =24.12.2016 }}</ref> Hermannin linnoituksesta ensimmäinen maininta historiallisissa asiakirjoissa on vuodelta 1277.<ref name="muller-57"/> Paikka oli tärkeä sekä sotilaallisesti että kauppapaikkana: [[NarvajokiNarvanjoki|NarvajokeaNarvanjokea]] pitkin ja [[Peipsijärvi|Peipsijärven]] kautta pääsi vesitse [[Pihkova]]an ja myös reitti Tallinnasta Novgorodiin kulki Narvan kautta. Narva sai kaupunginoikeudet vuonna 1345.<ref name="tuglas"/>
 
[[Eestinmaa]], sen mukana Narvan linna ja sitä ympäröivä kaupunki myytiin [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaiselle ritarikunnalle]] 1347. Vaikka kaupungin hallinto koostui saksalaisista, enemmistö asukkaista oli virolaisia ja [[vatjalaiset|vatjalaisia]]. Saksalaiset vahvistivat Narvan linnoitusta ja rakensivat 50 metriä korkean ''Pitkän Hermannin tornin'', joka on nykyään yksi Narvan historiallista nähtävyyksistä.<ref name="tuglas"/>
[[Iivana III]]:n aikana 1492 NarvajoenNarvanjoen itärannalle alettiin rakentaa ''Iivananlinnaa''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tom Masters| Nimeke = Eastern Europe, 9. edition| Sivu = 332| Julkaisija = Lonely Planet | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9781741044768 | www = http://books.google.com/books?id=ZEWKJKR_eFgC&printsec=frontcover&source=gbs_v2_summary_r&cad=0#v=onepage&q=&f=false| www-teksti = Google book (limited preview)| Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Venäjä]] sai Narvan haltuunsa [[Liivin sota|Liivin sodassa]] 1558. Venäjän vallan aikana kaupunkiin muutti lisää virolaisia ja vatjalaisia sekä myös venäläisiä kauppiaita. Kaupunki päätyi vuonna 1581 [[Ruotsi]]lle, joka liitti sen [[Inkerin ja Käkisalmen lääni]]in. Kaupunkiin tuli uusia asukkaita Suomesta ja Ruotsista. Ruotsin vallan aikana kaupunki vaurastui ja sen asukasluku nousi yli kolmen tuhannen.<ref name="tuglas"/>
 
Vuoden 1659 kaupunki paloi, ja tulipalon jälkeen kaupungin keskusta rakennettiin uudelleen [[barokki]]tyyliin. Barokkikeskusta oli 1900-luvulla kaupungin matkailuvaltti toiseen maailmansotaan asti.<ref name="tuglas"/> Ruotsin vallan ajalta Narvassa on säilynyt muutamia rakennuksia, muun muassa barokkityylinen raatihuone, nykyinen kaupungintalo, vuodelta 1674.<ref name=näht/>
 
== Matkailu ja nähtävyydet ==
Narva on virolaisen ja venäläisen kulttuurin risteyspaikka ja suosittu pysähdyspaikka matkalla Pietariin tai sieltä takaisin.<ref name="visit"/> Narvan historiallisia nähtävyyksiä ovat NarvajoenNarvanjoen rannalla sijaitseva ''[[Narvan linna]]'' eli ''Hermannin linnoitus'', 1600-luvulta peräisin olevat [[Narvan raatihuone|raatihuone]] ja suojalinnoitukset (bastionit), 1800-luvulla rakennettu [[Paroni von Velion talo]] sekä Kreenholmin tehtaan alue.<ref name=näht>[http://tourism.narva.ee/fi/nahtavyyde Narvan nähtävyydet]</ref>
 
NarvajoenNarvanjoen suussa, keskustasta noin 15 kilometriä pohjoiseen sijaitsee [[Narva-Jõesuu]]n perinteikäs kylpyläkaupunki.
 
NarvajoenNarvanjoen itärannalla on Venäjän [[Ivangorod]]in kaupunki ja sen ''[[Iivananlinna]]'' ({{k-et|Jaanilinn}}, {{k-ru|''Ivangorod''}}).<ref name="visit">{{Verkkoviite | osoite =http://www.visitestonia.com/fi/minne-menna/pohjois-viro/narva-ja-narva-joesuu | nimeke =Narva ja Narva-Jõesuu | viitattu =24.12.2016 }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Cornelius Hasselblatt ja Kai Ulrich Müller| Nimeke = Estland| Kappale = | Sivu = 50| Julkaisija = Otava | Vuosi = | Tunniste = ISBN 951-1-13017-X | Viitattu = | Kieli = {{sv}}}}</ref>
 
== Teollisuus ==
 
<gallery>
Tiedosto:Narva sild.JPG|NarvajoenNarvanjoen silta EU:n itärajalla.
Tiedosto:Narva Town Hall 2005.jpg|Raatihuone.
Tiedosto:Нарвский Воскресенский собор (2012).jpg|Ortodoksikirkko.
115

muokkausta