Ero sivun ”Juliaaninen päivä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p {{sitaatti}}, kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Juliaaninen päivä JD''' on eräisiin tieteellisiin tarkoituksiin käytetty ajanlaskutapa, jossa ei käytetä [[vuosi]]a eikä [[kuukausi]]a vaan [[vuorokausi|vuorokaudet]] numeroidaan juoksevasti.
 
Juliaaniset päivämäärät liittyvät läheisesti '''juliaaniseen jaksoon''', joka otettiin käyttöön [[Joseph Justus Scaliger]]in aloitteesta 1500-luvulla. Usein esitetyn väitteen mukaan Scaliger olisi nimennyt jakson isänsä [[Julius Caesar Scaliger]]in mukaan, mutta Scaligerin teoksen ''Opus de Emendatione Temporum'' mukaan nimi viittaa [[juliaaninen kalenteri|juliaaniseen kalenteriin]], koska jakso on sovitettu juliaaniseen vuoteen.<ref name=Oja>{{Kirjaviite | Tekijä = Edward M. Reingold & Nachum Dershowitz | Nimeke = Calendrical Calculations: The Ultimate Edition | Vuosi = 2018 | Kappale = | Sivut = 16-18| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Cambridge University Press | Isbn = 978-1107683167 | www = https://books.google.fi/books?id=cq1XDwAAQBAJ&printsec=frontcover&hl=fi#v=onepage&q&f=false | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.8.2018 | Kieli = en }}</ref>
Rivi 19:
<math>\begin{matrix}a & = & \left\lfloor\frac{14 - kuukausi}{12}\right\rfloor \\ \\y & = & vuosi + 4800 - a \\ \\m & = & kuukausi + 12a - 3 \\\end{matrix}</math>
 
[[Gregoriaaninen kalenteri|Gregoriaanisen kalenterin]] päivämäärälle keskipäivällä
 
<math>\begin{matrix}JDN & = & paiva + \left\lfloor\frac{153m + 2}{5}\right\rfloor + 365y + \left\lfloor\frac{y}{4}\right\rfloor - \left\lfloor\frac{y}{100}\right\rfloor + \left\lfloor\frac{y}{400}\right\rfloor - 32045\end{matrix}</math>
Rivi 58:
Teoksessaan Hershel mainitsi myös useita esimerkkejä päivämääristä, joita ajan­lasku on eri aikoina ja eri kulttuureissa aloitettu tai ehdotettu aloitettavaksi tai ovat muutoin ajan­laskujen historian kannalta tärkeitä, sekä kuinka monta päivää tai vuoro­kautta tällöin oli kulunut juliaanisen jakson alusta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = John Frederick W. Hershel | Nimeke = Outlines of Astronomy | Sivu = 679 | Julkaisija = | Vuosi = 1858 | www = http://books.google.fi/books?id=uj0DAAAAQAAJ&pg=PA679}}</ref>
 
Tähtitieteilijät alkoivat 1800-luvun lopulla käyttää Herschelin ehdottamia ”juliaanisen jakson päiviä”, mutta käyttivät [[Greenwich]]in pituuspiiriä Aleksandrian asemesta sen jälkeen, kun tämä oli [[Washington D.C.|Washington]]in kansainvälisessä meridiaani­konferenssissa vuonna 1884 valittu [[nollameridiaani]]ksi. Tämä on nykyään tullut juliaanisia päiviä käytettäessä standardiksi.
 
Ranskalainen matemaatikko ja tähti­tieteilijä [[Pierre-Simon Laplace]] käytti vuonna 1799 teokessaanteoksessaan ''Traité de Mécanique Céleste'' esimmäisenäensimmäisenä päivämäärään liitettyjä [[desimaaliluku|desimaaliosia]] ajan ilmaisemiseen.<ref>{{kirjaviite | Pierre-Simon Laplace | Nimeke = Traité de Mécanique Céleste | Vuosi = 1799 | www = http://books.google.fi/books?id=QjEVAAAAQAAJ&pg=PA348&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false}}</ref> Myöhemmät tähti­tieteilijät ovat liittäneet vuorokauden desimaali­osat juliaanisiin päiviin, ja näin saatuja desimaali­lukuja käytetään tähti­tieteessä laskujen helpottamiseksi yleisesti ajan ilmoittamiseen. Tässä muodossa näitä lukuja käytti ensimmäisenä [[Harvard College Observatory]]n tähtitieteilijä [[Edward Charles Pickering]] vuonna 1890.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Edward Charles Pickering | Nimeke = An Introduction to the Study of Variable Stars | Sivu = 206 | Julkaisija = Vassar Semi-Centennial Series | Vuosi = 1915 | www = http://books.google.fi/books?id=5jQJAAAAIAAJ&printsec=toc&redir_esc=y}}</ref>
 
Juliaaninen päivä alkaa keski­päivällä, koska siihen aikaan kun Herschel niitä suositteli, tähti­tieteessä vuoro­kauden katsottiin vaihtuvan keski­päivällä. Tämä oli ollut käytäntönä siitä lähtien, kun [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaios]] valitsi tähti­tieteellisten jaksojen alkuhetkeksi keskipäivän. Tähän valitsi keskipäivän, koska se sattuu havaitsijan pituus­piirillä vuoden jokaisena päivänä samaan aikaan, toisin kuin auringon nousu ja lasku, joiden ajat vaihtelevat useita tunteja. Myöskään [[keskiyö]] ei tällaiseksi alku­hetkeksi kelvannut, koska sitä ei voitu [[vesikello]]n avulla määrittää tarpeeksi tarkasti. Kuitenkin hän esitti monille öisille havainnoille kaksi aika­määrää, joista toinen perustui [[Muinainen Egypti|egyptiläisen]] käytännön mukaisesti auringon noususta, toinen taas [[babylonia]]laisen käytännön mukaisesti auringon laskusta alkaviin vuoro­kausiin. Tämä viittaisi siihen, että toisin kuin on joskus esitetty, keski­päivää ei valittu siksi, että kaikki saman yön havainnot voitaisiin rekisteröidä samalle päivä­määrälle. Vuonna 1925 tähtitieteessäkin muutoin luovuttiin tavasta aloittaa vuorokausi keskipäivästä, mutta juliaanisten päivä­määrien osalta vakiin­tu­nutta käytäntöä päätettiin jatkaa.
Rivi 78:
* [http://isotropic.org/uw/date/ Another Julian Day calculator with conversions to many other calendars] valid from 1 January 100 proleptic Gregorian calendar
* [http://sourceforge.net/projects/solarclock/ Open-source date conversion software]
* [http://pc-calculator.sourceforge.net/ Pc-Calculator], laskee mm. Juliaanisen päivän ja paljon muuta.
 
[[Luokka:Ajanlasku]]