Ero sivun ”Mustat ja punaiset vuodet” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
Henkilöt ja lyhyt juoniseloste dialogin pohjalta. Näyttelijät lopputeksteistä.
Rivi 47:
Sarja on esitetty televisiossa ensiesityksen 1973 jälkeen myös 1985 ja 1996<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000003538868.html | Nimeke = Kakkosen charmikas klassikkosarja kertaa suomalaisuuden historiaa. Mustat ja punaiset vuodet uusitaan| Tekijä =Kajava, Jukka | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta = 14.6.1996 | Viitattu = 4.9.2018 }}</ref>. Sen kaikki jaksot julkaistiin marraskuussa 2017 pysyvästi [[Yle Areena]]sta katsottaviksi.<ref name=himberg/>
 
==Rooleissa Henkilöt ==
Jokisen perheeseen kuuluu isä Taavi Aleksanteri Jokinen (s. 15.9.1901), äiti Elli Maria (s. 9.6.1904) sekä tyttäret Sirkka Maria (s. 16.3.1924) ja Hilkka Anneli (s. 27.7.1927).<ref>Mustat ja punaiset vuodet, 1. jakso, n. 26 min. alusta</ref> Perheen kuopus Olavi syntyy 1930-luvun pulavuosina. Myöhemmin seurataan myös Sirkan ja Olavin perheiden elämää, Hilkka muuttaa aikanaan Helsinkiin ja jää sivuhahmoksi.
 
Ville Korpela ja hänen puolisonsa ovat keski-ikäinen aviopari, joilla on poika Pauli, joka tuonnempana avioituu Sirkan kanssa. Tildan mukaan Korpelat ovat olleet valkokaulusköyhälistöä ja vaurastuneet [[Kieltolaki (Suomi)|kieltolain]] aikana viinaa myymällä. Sarjan alkutilanteessa kieltolaki on juuri päättynyt. Olavi rakastuu 1950-luvulla Korpelan isännän serkun tyttäreen Liisaan.
 
Rimmisen Artturi on äärivasemmistolainen, hänellä on vaimo Helmi ja poika Seppo. Artturin kautta tuodaan esiin kommunistien hankalaa asemaa toisen maailmansodan aikana, ja vuoden 1956 yleislakosta kertovassa jaksossa hänen roolinsa nousee keskeiseksi.
 
Neiti Tilda Lundberg (s. 23.5.1898 Hämeenkyrö) on tavan nainen ja ahkera työihminen. Hän elää susiparina hieman saamattoman Kustaa Strandbergin kanssa. Tildalla on poika Pertti, joka kaatuu jatkosodassa.
 
Jokisten tyttäriä näyttelevät ensimmäisessä jaksossa Minna Rosengren ja Birgitta Lehmus. Minna Aro ja Katja Salminen näyttelevät heitä toisesta jaksosta alkaen eli teinitytöistä aina sarjan loppuun asti, jolloin he ovat lähes 50-vuotiaita rouvia. Olavia pikkupoikana näyttelee Marko Rosengren.<ref>Mustat ja punaiset vuodet, jaksojen 1 ja 2 lopputekstit</ref>
 
== Jaksot ==
{| border="2" cellpadding="4" cellspacing="0" style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #EFEFEF; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%;"
|- bgcolor="#D7D7D7" align="center"
! Jakso !! Ajanjakso !! Sisältö !! Kesto !! Ensiesitys
|-
| 1. || 1932 || Eletään [[1930-luvun lama|pula-aikaa]]. Työttömyys on korkeaa, työttömyyskorvaukset ovat matalat. Metallimies Taavi Jokisen nelihenkinen perhe joutuu muuttamaan pienempään ja halvempaan asuntoon [[Pispala]]an, joka sijaitsee [[Pohjois-Pirkkala]]n kunnassa. Elli Jokinen surkuttelee sitä, että perheen on annettava huonekalujaan korvauksena vuokrarästeistä. Toisaalta ne eivät edes mahtuisi uuteen asuntoon. Arvokas piironki sentään jää. Se kannetaan asunnon ainoaan kamariin. Jokiset tutustuvat uusiin naapureihinsa Tildaan ja Kustaahan ja vuokranantajiinsa Korpeloihin. Taavi joutuu joksikin aikaa työttömäksi, mutta pääsee pian [[Hätäaputyöt|hätäaputöihin]]. || 56&nbsp;min. || 1973
|-
| 2. || 1939 || Kansa on vaurastunut pitkän nousukauden myötä. Sodan syttymiseen ei haluta uskoa, ihmiset odottavat vuoden 1940 [[Kesäolympialaiset 1940|Helsingin kesäolympialaisia]]. Tilda on saanut ostetuksi radion, josta hän on pitkään haaveillut. Sekä Taavilla että Ellillä on työpaikka tehtaalla. Jokisilla on ollut varaa kustantaa Sirkka [[oppikoulu]]un, tyttären haaveissa siintää vauraampi elämä ja hän viettää vapaa-aikaansa [[Pyynikki|Pyynikin]] porvarispiireissä, mistä Taavi ei pidä lainkaan. Pauli Korpelan ja Sirkan välille alkaa kehittyä romanssi. Kesä 1939 taittuu syksyyn ja koulut suljetaan epävakaan maailmantilanteen takia, ihmiset hamstraavat sokeria ja kahvia. Marraskuussa alkaa [[talvisota]]. || 57 min. || 1973
|-
| 3. || 1943 || 1930-luvun lopun hyvät ajat ovat enää muisto kun [[toinen maailmansota]] runtelee Eurooppaa. Suomi käy [[jatkosota]]a: miehet ovat pääosin rintamalla, mutta Artturi Rimminen valitsee [[Metsäkaarti|käpykaartin]]. Sitä ennen hän työskentelee sotatarviketeollisuudessa ja on vasemmistolaisten näkemystensä takia silmätikkuna. Hän on poliittisesti epäilty ja päätyy vankilaan. Myös Pauli on rintamalla. Sirkka työskentelee Pispalan postissa. Pauli ja Sirkka ovat salakihloissa. Tildan poika Pertti kaatuu sotatoimissa. || 50 min. || 1973
|-
| 4. || 1945|| Sota on ohi ja [[vaaran vuodet]] alkavat. Karjalaista siirtoväkeä muuttaa Tampereelle ja heihin suhtaudutaan vaihtelevasti. Sirkka ja Pauli menevät naimisiin - vietetään perinteiset suomalaiset [[häät]]. Sirkka odottaa esikoistaan, joka syntyy keskosena vuonna 1946. Keskosen syntymäpaino tosin on neljä kilogrammaa. Nuoripari asustelee alkuun Paulin vanhempien luona, mutta Sirkka ei tule toimeen anoppinsa kanssa. Paulin mielessä häämöttävät jo paremmat ajat ja rahanteko. Artturi Rimminen on päässyt vankilasta ja etsii työpaikkaa. Vuoden 1946 alussa toteutetaan [[setelinvaihto]], mikä aiheuttaa suurta hämmennystä. Myös sosialisoinnista puhutaan, mikä herättää toisissa pelkoa, toiset taas lähinnä vitsailevat asialla. || 48 min. || 1973
|-
| 5. || 1950 || Ajat paranevat vähitellen. Osa elintarvikkeista on edelleen säännöstelty, mutta toisaalta lehdissä mainostetaan jo bussimatkoja manner-Eurooppaan. Kaikkialla rakennetaan ja myös Taavi halajaa omaa taloa. Tontti on jo varattuna, mutta hanke raukeaa [[Arava|aravalainan]] epäämiseen ja omaa pääomaa Jokisilla ei juuri ole. Ilman oman työn arvoakin talohankkeen hinta on pitkälti toista miljoonaa [[Suomen markka|markkaa]]. Sodan jälkeisen [[inflaatio]]n myötä rahasummiin on ilmestynyt nolla toisensa perään. Hilkka on saanut työpaikan Helsingin naistenklinikalta. Olavi asuu vielä vanhempiensa luona. Seppo Rimminen tähtää sanomalehtitoimittajaksi. Pauli käyttää [[Korean sota|Korean sodan]] aiheuttamaa noususuhdannetta hyväkseen. Tilda hankkii sivutuloja viinanmyynnillä. Herra Korpelan serkuntyttö Liisa muuttaa pienen tyttärensä kanssa Korpeloiden alakertaan. Taavi täyttää 50 vuotta: juhliin kutsutaan lähisuku ja naapurit. || 52 min. || 1973
|-
| 6. || 1956 || Maaliskuussa 1956 on [[Vuoden 1956 yleislakko|yleislakko]]. Kustaa on kuollut ja Tilda elelee yksinään. Olavi on saanut palkallista työtä tehtaalta. Hänellä on tyttöystävä, mutta suhde on hataralla pohjalla. Elli ei ehdi edes oppia miniäehdokkaansa etunimeä ennen kuin romanssi on ohi. Rimmiset ovat muuttaneet parempaan asuntoon. Siellä on mukavuuksia, kuten juokseva lämmin vesi ja sisä-wc. Taavi pitää moisia hienouksia tarpeettomina. Jokiset ostavat mökin [[siirtolapuutarha]]sta. Olavi ja Liisa huomaavat sopivansa yhteen. || 67 min. || 1973
|-
| 7. || 1962 || Talous on matalasuhdanteessa. Olavikin joutuu joksikin aikaa työttömäksi. Hän on avioitunut Liisan kanssa ja perheen lapsia hoitaa Elli, sillä Liisa käy palkkatyössä. Sirkka viettää keskiluokkaista kotirouvan elämää, mutta hänen avioliittonsa rakoilee. Paulin liiketoiminta on laajentunut ja hänellä on sihteerinään vaaleahiuksinen neiti Terttu Lahti. Sirkka saa käsityksen, että Paulin ja Tertun välillä on romanssi ja alkaa suunnitella avioeroa, mutta liitto kestää mitenkuten. Paulin ja Sirkan poika Jukka pääsee [[Rippikoulu|ripille]]. Rippijuhlissa sukulaiset ja tuttavat tapaavat toisiaan. Hilkalla on kolme lasta, [[Asunto-osakeyhtiö|asunto-osake]], palkkatyö ja aviomies Unto. || 54 min. || 1973
|-
| 8. || 1966 || Eduskunta muuttuu maaliskuun [[Eduskuntavaalit 1966|vaaleissa]] vasemmistoenemmistöiseksi. Taavia painostetaan jäämään eläkkeelle, hän on noin 65-vuotias, mutta ikänsä työtä tehneenä hän on vastahankainen ajatuksen suhteen. Lopulta tehtaan johtaja ohjaa mieskohtaisesti Taavin eläkkeelle. Eläke on tosin pieni, vain 160 markkaa kansaneläkkeen kanssa. Taavin terveys alkaa pikkuhiljaa reistailla, mutta häntä on vaikea saada lääkäriin. Olavin perheeseen ostetaan [[Asa radio|Asa Visio]] -televisiovastaanotin. Jukka on valmistunut Jokisen suvun ensimmäiseksi [[Ylioppilastutkinto Suomessa|ylioppilaaksi]], mutta hänen jatko-opintosuunnitelmansa eivät miellytä isä-Paulia. Hän aikoo [[sosiologi]]ksi. Pispalan puutalot ovat pahoin rappiolla, ja niihin tehdään enää välttämättömät remontit. || 57 min. || 1973
|-
| 9. || 1968 || Jakso keskittyy Taavin lopun aikojen seuraamiseen. Kesällä 1968 hän viettää vielä auvoisia hetkiä siirtolapuutarhassa Ellin kanssa. Sairaudestaan huolimatta hän paiskii töitä puutarhassa - liiaksikin. Sairaalassa häneltä todetaan [[keuhkosyöpä]], joka on levinnyt liian pitkälle eikä ole enää leikattavissa. Hän tapaa Rimmisen Artturin, joka on myös sairaalassa hoidettavana. Taavin hoidot jäävät tuloksettomiksi ja hän kuolee 12. elokuuta. || 62 min. || 1973
|-
| 10. || 1973 || Korpelan isäntä on kuollut ja [[Perinnönjako|perinnönjaosta]] tulee riitaisa. Omaisuutta on melko paljon, Pauli saa Pispalan puutalot ja haluaa purkaa ne. Tilalle rakennettaisiin luksustaloja. Vuokralaiset häädetään. Sirkka hankkii Ellille yksiön ja Väänäsetkin onnistuvat saamaan asunnon, mutta Tilda riitauttaa häädön. Jukka Korpela toimii neuvonantajana. Olavin ja Sirkan välille syntyy riita. Olavi ei hyväksy myöskään lankomiehensä liiketoimia, vaan pitää niitä vähintään arveluttavina. Pauli laajentaa liiketoimintaansa. Tilda ei halua vanhainkotiin. Hän asuu Pispalan puutalossaan vielä siinä vaiheessa, kun niitä aletaan purkaa. Lopussa hän lyyhistyy keittiönsä lattialle. || 65 min. || 1973
|}
 
== Rooleissa ==
{{Näyttelijä-rooli
|[[Erkki Siltola]]|metallimies Taavi Jokinen
|[[Orvokki Mäkinen]]|Elli Jokinen
|[[Veli Tuomas-Kettunen]]|Artturi Rimminen
|[[Irma Tanskanen]]|Helmi Rimminen
|[[Ritva Valkama]]|Tilda Lundberg
|[[Minna Aro]]|Sirkka Jokinen
|[[Pentti Järventie]]|herra Korpela
|[[Pertti Palo]]|Kustaa Strandberg
|[[Aarre Pekkarinen]]|Pauli Korpela
|[[Katja Salminen]]|Hilkka Jokinen
|[[Helinä Viitanen]]|rouva Korpela
|[[Ahti Jokinen]]|Olavi Jokinen
|[[Kielo Tommila]]|Liisa Jokinen
|[[Pentti Järventie]]|herra Korpela
|[[Helinä Viitanen]]|rouva Korpela
|[[Aarre Pekkarinen]]|Pauli Korpela
|[[Pekka Lepikkö]]|Jukka Korpela
|[[Veli Tuomas-Kettunen]]|Artturi Rimminen
|[[Irma Tanskanen]]|Helmi Rimminen
|[[Virpi Uimonen]]|Kyllikki Rimminen
|[[Juhani Niemelä]]|Seppo Rimminen
|[[Pertti Palo]]|Kustaa Strandberg
|[[Ritva Valkama]]|Tilda Lundberg
|[[Matti Mäntylä]]|Pertti, edellisen poika
|[[Olavi Niemi]]|herra Salomaa
|[[Kaija Lahtinen]]|rouva Salomaa
|[[Anitta Niemi]]|Maija Salomaa
|[[Reijo Koukonen]]|Väänänen
|[[Maija-Liisa Majanlahti]]|Väänäskä
|[[Matti Viironen]]|Jaakko
|[[Matias Ikävalko]]|Pekka
|[[Tauno Karvonen]]|Vuorela
|[[Hannele Lauri|Hannele Markkula]]|Terttu Lahti
}}