|
[[File:Pehr Louis Sparre - from Svenskt Porträttgalleri XX.png|thumb|Louis Sparre]]
'''Pehr ''Louis'' Sparre af Söfdeborg''' (alun perin ''Luigi Petro''; [[3. elokuuta]] [[1863]] [[Gravellona]], [[Lombardia]] – [[26. lokakuuta]] [[1964]] [[Tukholma]], [[Ruotsi]]) oli ruotsalainen kreivi, [[taiteilija]], graafikko, huonekalusuunnittelija ja kirjailija. Hän oli keksijä Ambjörn Sparren ja Teresita Adèle Josefa Gaetana Barbavaran poika. Hän teki merkittävän uran [[Suomi|Suomessa]] [[jugend]]in ja [[kansallisromantiikka|kansallisromantiikan]] parissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.amosanderson.fi/#lang=fi&page=i11 | Nimeke = Louis Sparre | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = taidemuseon verkkosivu | Julkaisu = Amos | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Amos Andersonin taidemuseo | Viitattu = 4.8.2013 | Kieli = }}</ref> Hän matkusteli maalausretkillä [[Karjala]]ssa [[Akseli Gallen-Kallela]]n, [[Emil Wikström]]in ja muiden [[Karelianismi|karelianistien]] kanssa. 1890-luvun lopulla Sparre keskittyi taideteollisuuteen ja perusti [[Porvoo]]seen Iris-huonekalu- ja keramiikkatehtaan, jonka johtoon hän kutsui [[Alfred William Finch|Alfred Finchin]].<ref>[http://collections.vam.ac.uk/item/O72952/mug-finch-alfred-william/ Mug (A Finch)] V & A Museum {{en}}</ref> Hän myös osallistui Porvoon vanhan keskustan rauhoittamiseen ja entisöimiseen. Viimeiset vuotensa hän vietti Ruotsissa.
== Elämäkerta ==
Louis Sparre oli vuodesta 1893 naimisissa marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]]in sisaren [[Eva Mannerheim-Sparre]]n kanssa.<ref>[http://www.sls.fi/blf/artikel.php?id=4366 Mannerheim Sparre Eva] Biografiskt Lexicon för Finland {{sv}}</ref> Heidän lapsensa olivat Pehr Gustaf Ambjörn Sparre ja lentäjä Clas Sparre. Hänen suomenkielinen lempinimensä oli Pekka. Taiteilijana hän oli aktiivinen Ruotsissa, [[Suomi|Suomessa]] ja [[Ranska]]ssa.
Sparre tuli Suomeen vuonna 1889 Akseli Gallen-Kallelan seurassa. Hän ihastui maahan ja erityisesti Karjalan arkaaiseen kulttuuriin. Vuonna 1891 oli näytteillä kaksi hänen teostaan Pariisin salongissa. Samana vuonna hän päätti muuttaa Suomeen, jossa asui vuoteen 1908 saakka. Hän teki laajoja matkoja Suomessa ja kuvaili niitä maalauksissaan sekä kirjassa ''Kalevalan kansaa katsomassa: muistiinpanoja Kauko-Karjalan retkeltä vuonna 1892''. Vuonna 1895 hän sai ensimmäisen palkinnon kilpailussa Vaasan kirkon alttaritaulusta.
Sparren pariskunnan kiinnostus taideteollisuutta ja huonekaluja kohtaan johti Iris-tehtaan perustamiseen vuonna 1897 ja 1901 taideteollisen piirustustoimiston perustamiseen. Sparren perheen muuttettuamuutettua Ruotsiin vuonna 1908 Louis luopui taideteollisuudesta ja keskittyi maalaamiseen ja grafiikan tekemiseen, Iris-tehdas oli lopettanut toimintansa taloudellisten vaikeuksien takia jo vuonna 1902.<ref name="ft2">{{Kirjaviite | Nimeke=Fokus taide. Osa 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1974 | Sivut=625| Tunniste= }}</ref> Hän jatkoi matkustelua [[Eurooppa|Euroopassa]] ja teki vuonna 1912 [[Anders Zorn]]in kanssa matkan [[Egypti]]in ja Pohjois-Afrikkaan.
Sparre ohjasi vuonna 1907 ensimmäisen suomalaisen elokuvan ''[[Salaviinanpolttajat]]'' yhdessä [[Teuvo Puro]]n kanssa.<ref>[http://www.freemagazine.fi/finnwoodland/ Finnwoodland] Free Magazine</ref>
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
* [http://www.amosanderson.fi/#lang=fi&page=i11 Louis Sparre, Amos Andersonin taidemuseo] {{Monta kieltä|fi|sv|en}}
* [http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?imagenum=0&lang=fi&imagesize=0&action=gen&si=http%3A%2F%2Fwww.muusa.net%2Fnimi%2FSparre__Louis Louis Sparre Valtion taidemuseon kokoelmissa]
* {{Kirjaviite | Tekijä = Lonkila, Helena | Nimeke = Syvällä sydänmaassa : Yrjö Blomstedtin ja Victor Sucksdorffin Kainuu | Vuosi = 2016 | Luku = | Sivu = | Selite = väitöskirja, Jyväskylä studies in humanities 281 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto | Tunniste = Jyväskylä studies in humanities 281 | www = https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/48751 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Kieli = }}
{{AAKKOSTUS:Sparre, Louis}}
| 