Ero sivun ”Konstantínos Karamanlís” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ei suurenneta kuvaa alkuperäistä kokoaan isommaksi
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| kertoo kahdesta samannimisestä poliitikosta vanhemmasta. Veljenpoika tunnetaan nimellä [[Kóstas Karamanlís]]}}
{{Valtionjohto
| nimi = Konstantínos Karamanlís
| alkuperäinen nimi = Κωνσταντίνος Καραμανλής
| kuva = Karamanlis-konstantinos2.jpg
| leveyskuva = 150pxKaramanlis-konstantinos2.jpg
| kuvateksti = Konstantínos Karamanlís.
| leveys = 150px
| arvo = [[Kreikan presidentti]]
| virassa = [[5. toukokuuta]] [[1990]] - [[10. maaliskuuta]] [[1995]]
| pääministeri = [[Konstantínos Mitsotákis]]<br />[[Andréas Papandréou]]
| edeltäjä = [[Chrístos Sartzetákis]]
| seuraaja = [[Konstantínos Stefanópoulos]]
| arvo2 = Kreikan presidentti
| virassa2 = [[10. toukokuuta]] [[1980]] - [[10. maaliskuuta]] [[1985]]
| pääministeri2 = [[Geórgios Rállis]]<br />[[Andréas Papandréou]]
| edeltäjä2 = [[Konstantínos Tsátsos]]
| seuraaja2 = [[Ioánnis Alevrás]] (v.t.)
| arvo3 = [[Kreikan pääministeri]]
| virassa3 = [[24.7. heinäkuuta]] [[1974]][[10.5. toukokuuta]] [[1980]]
| edeltäjä3 = [[Adamántios Androutsópoulos]]
| seuraaja3 = [[Geórgios Rállis]]
| arvo4 = Kreikan pääministeri
| virassa4 = [[4.11. marraskuuta]] [[1961]][[17.6. kesäkuuta]] [[1963]]
| edeltäjä4 = [[Konstantínos Dóvas]]
| seuraaja4 = [[Panagiótis Pipinélis]]
| arvo5 = Kreikan pääministeri
| virassa5 = [[17.5. toukokuuta 1958]][[20.9. syyskuuta]] [[1961]]
| edeltäjä5 = [[Konstantínos Georgakópoulos]]
| seuraaja5 = [[Konstantínos Dóvas]]
| arvo6 = Kreikan pääministeri
| virassa6 = [[6.10. lokakuuta]] [[1955]][[5.3. maaliskuuta]] [[1958]]
| edeltäjä6 = [[Aléxandros Papágos]]
| seuraaja6 = [[Konstantínos Georgakópoulos]]
| kansanedustajana =
| eduskuntaryhmä =
| vaalipiiri =
| syntymäaika = [[8.{{Syntymäaika maaliskuuta]]ja [[ikä|8|3|1907]]||1}}
| syntymäpaikka = [[Próti (Sérres)|Kupkoy]] (nyk. Próti), [[Makedonia (Kreikka)|Makedonia]], [[Osmanien valtakunta]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|8|3|1907|23|4|1998}}
| kuolinpaikka = [[Ateena]], [[Kreikka]]
| puolue = [[Kansanpuolue (Kreikka)|Kansanpuolue]] {{small|(1936–1951)}}<br />[[Ellinikós Synergasmós]] {{small|(1951–1955)}}<br />[[KansallisradikaaliEthnikí Rizospastikí unioniÉnosis]] {{small|(1955–1963)}}<br>[[Uusi demokratia]] {{small|(1974–1998)}}
| ammattikoulutus =
| uskonto alma mater = [[ortodoksinenAteenan kirkko|ortodoksiyliopisto]]
| puolisoammatti = Amalía= Karamanlí[[juristi]], {{small|(1951–1972)}}[[poliitikko]]
| arvonimetuskonto = [[ortodoksinen kirkko|ortodoksi]]
| puoliso = Amalía Karamanlí os. Kanellopoúlou {{small|(1951–1972)}}
| allekirjoitus = [[Tiedosto:Konstantinos-g-karamanlis-signature-1975.svg|160px]]
| huom arvonimet =
| allekirjoitus = [[Tiedosto:Konstantinos-g-karamanlis-signature-1975.svg|160px]]
| huom =
}}
'''Konstantínos G. Karamanlís''' ({{k-el|Κωνσταντίνος Γ. Καραμανλής}}, [[8. maaliskuuta]] [[1907]] [[Próti (Sérres)|Kupkoy]] (nyk. Próti), [[Makedonia (Kreikka)|Makedonia]], [[Osmanien valtakunta]] – [[23. huhtikuuta]] [[1998]] [[Ateena]], [[Kreikka]]) oli lakimiesjuristi ja poliitikko, joka toimi [[Kreikan pääministeri]]nä vuosina 1955–1963 ja 1974–1980. sekä [[Kreikan tasavallanpresidentti]]nä presidenttinä[[5. 1980–1985toukokuuta]] [[1990]] – [[10. maaliskuuta]] [[1995]] ja 1990–1995uudelleen [[10. toukokuuta]] [[1980]] – [[10. maaliskuuta]] [[1985]].<ref name="Pr">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.presidency.gr/en/president/former-presidents/bio-konstantinos-karamanlis/ | Nimeke=Konstantinos Karamanlis | Julkaisija=Presidency of the Hellenic Republic | Viitattu=3.9.2018}}</ref>
 
== NuoruusElämä ja ura ==
=== Nuoruus ===
 
Karamanlíksesta tuli Kreikan kansalainen vuonna 1913, sen jälkeen kun Makedonia oli vapautunut [[toinen Balkanin sota|toisen Balkanin sodan]] jälkeen. Hänen isänsä Geórgios Karamanlís oli opettaja, joka oli taistellut Kreikan Makedonian sodassa vuosina 1904–1908. Karamanlís opiskeli oikeustiedettä [[Ateenan yliopisto]]ssa vuosina 1925–1929. Suoritettuaan armeijan vuosina 1930–1935 hänestähän tulitoimi lakimiehenä [[Sérres]]in kaupungin lakimieskaupungissa. Karamanlís aloitti oman poliittisen uransa konservatiivisessa kansanpuolueessa ja hänet valittiin parlamentin jäseneksi ensimmäisen kerran 28-vuotiaana 1930-luvun puolivälissä.<ref name = huovinen-siikala>{{Kirjaviite | Tekijä = Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.) | Nimeke =Maailmanpolitiikan kasvot | Vuosi =1963 | Sivu =92 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Weilin & Göös }}</ref> Karamanlís muutti Ateenaan vuonna 1941 ja toimi yleisten töiden ministerinä [[Kreikan sisällissota|Kreikan sisällissodan]] jälkeen 1947.
 
Vuosien 1946 ja 1955 välillä Karamanlís oli työministeri, liikenneministeri, sosiaaliministeri, puolustusministeri ja yleisten töiden ministeri.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name= http://www.presidency.gr/constantinos-karamanlis/ | Nimeke = Constantinos Karamanlis | Julkaisu = presidency.gr | Viitattu = 22.6.2018 }}<"Pr"/ref>
 
=== Ensimmäinen pääministerikausi 1955–1963 ===
Karamanlís muodosti oman poliittisen puolueen, kansallisradikaalin unionin ERE (''Ethnikí Rizospastikí Énosi'') vuonna 1956. Kreikan kansantuote kasvoi 70 prosenttia Karamanlísin johdolla vuosina 1955–1962, ja hinnat pysyivät vakaina. Karamanlís ei myöntänyt kotiinpaluuoikeutta 60&nbsp;000 kreikkalaiselle, jotka olivat paenneet kommunistimaihin. Kommunistinen puolue oli kielletty. Uusi vasemmistopuolue, yhdistynyt demokraattinen vasemmisto EDA (''Eniaía Demokratikí Aristerá'') oli saanut toimintaoikeuden vuonna 1951. Karamanlísin oma puolue kansallisradikaalit voitti vaalit vuosina 1956, 1958 ja 1961. Karamanlís joutui eroamaan pääministerin virasta kesällä 1963. Syynä olivat erimielisyydet kuningashuoneen kanssa ja epäilyt epädemokraattisten keinojen käytöstä. Karamanlís käytti hyväkseen poliittista painostusta upseerikunnan ja TEA-ryhmien avulla ennen 1961 vaaleja.
 
Karamanlís muodosti oman poliittisen puolueen, kansallisradikaalin unionin ERE (''[[Ethnikí Rizospastikí Énosi''Énosis]] (ERE) vuonna 1956. Kreikan kansantuote kasvoi 70 prosenttia Karamanlísin johdolla vuosina 1955–1962, ja hinnat pysyivät vakaina. Karamanlís ei myöntänyt kotiinpaluuoikeutta 60&nbsp;000{{luku|60000}} kreikkalaiselle, jotka olivat paenneet kommunistimaihin. Kommunistinen[[Kreikan kommunistinen puolue]] oli kielletty. Uusi vasemmistopuolue, yhdistynyt demokraattinen vasemmisto EDA (''[[Eniaía Demokratikí Aristerá'']] (EDA) oli saanut toimintaoikeuden vuonna 1951. Karamanlísin oma puolue kansallisradikaalit voitti vaalit vuosina 1956, 1958 ja 1961. Karamanlís joutui eroamaan pääministerin virasta kesällä 1963. Syynä olivat erimielisyydet kuningashuoneen kanssa ja epäilyt epädemokraattisten keinojen käytöstä. Karamanlís käytti hyväkseen poliittista painostusta upseerikunnan ja TEA-ryhmien avulla ennen 1961 vaaleja.
== Eurooppalainen visio ==
Karamanlís ajoi voimakkaasti Kreikan liittymistä [[EEC|EEC:n]] jäseneksi vuodesta [[1958]] lähtien. Hän tapasi eurooppalaisia johtajia, kuten Saksan [[Konrad Adenauer]]ia ja Ranskan [[Charles de Gaulle]]a. Kaksi vuotta kestäneissä neuvotteluissa [[Bryssel]]issä hänen lobbauksensa tuotti tuloksia: Kreikka hyväksyttiin laajentumisneuvotteluissa EEC:n kauppakumppaniksi. Sen ansiosta päättyi Kreikan taloudellinen eristyneisyys ja sen poliittinen ja taloudellisen riippuvuus Yhdysvaltain taloudellisesta ja sotilaallisesta avusta. Kreikasta tuli myös [[Pohjois-Atlantin liitto|NATO:n]] jäsenvaltio. Kreikka erotettiin [[Euroopan Neuvosto]]sta [[Kreikan sotilasjuntta|diktatuurin]] aikana 1967–1974. Karamanlís tiivisti yhteistyötä EEC:n kanssa tultuaan uudelleen valituksi pääministeriksi. Kreikasta tuli EEC:n täysjäsen [[1. tammikuuta]] [[1981]].
 
=== MaanpaossaEurooppalainen visio ===
Marraskuun 1963 vaaleissa Kansallisradikaali unioni kärsi vaalitappion [[Geórgios Papandréou]]n Keskustaunionille. Karamanlís vietti tämän jälkeen vapaaehtoisesti maanpaossa seuraavat 11 vuotta [[Pariisi]]ssa, Ranskassa. Turkin vallattua [[Kyproksen kriisi|Kyproksen]] sotilasdiktatuuri lopullisesti hajosi ja menetti poliittisen merkityksensä vuonna 1974. Presidentti [[Faídon Gkizíkis]] kutsui koolle vanhan kaartin poliitikot 23. heinäkuuta 1974. Karamanlís oli ollut voimakas sotilasjuntan arvostelija. Gkizíkis pyysi Karamanlísista pääministeriksi marraskuun 1974 vaalivoiton jälkeen.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka| Sivu = 894| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>
 
Karamanlís ajoi voimakkaasti Kreikan liittymistä [[EEC|EEC:n]] jäseneksi vuodesta [[1958]] lähtien. Hän tapasi eurooppalaisia johtajia, kuten Saksan [[Konrad Adenauer]]ia ja Ranskan [[Charles de Gaulle]]a. Kaksi vuotta kestäneissä neuvotteluissa [[Bryssel]]issä hänen lobbauksensa tuotti tuloksia: Kreikka hyväksyttiin laajentumisneuvotteluissa EEC:n kauppakumppaniksi. Sen ansiosta päättyi Kreikan taloudellinen eristyneisyys ja sen poliittinen ja taloudellisen riippuvuus Yhdysvaltain taloudellisesta ja sotilaallisesta avusta. Kreikasta tuli myös [[Pohjois-Atlantin liitto|NATO:n [[Nato]]n jäsenvaltio. Kreikka erotettiin [[Euroopan Neuvostoneuvosto]]sta [[Kreikan sotilasjuntta|diktatuurinsotilasdiktatuurin]] aikanaajaksi 1967–1974. Karamanlís tiivisti yhteistyötä EEC:n kanssa tultuaan uudelleen valituksi pääministeriksi. Kreikasta tuli EEC:n täysjäsen [[1. tammikuuta]] [[1981]].
== Toinen pääministerikausi 1974–1980 ==
 
=== Maanpaossa ===
 
Marraskuun 1963 vaaleissa Kansallisradikaalikansallisradikaali unioni kärsi vaalitappion [[Geórgios Papandréou]]n Keskustaunionille. Karamanlís vietti tämän jälkeen vapaaehtoisesti maanpaossa seuraavat 11 vuotta [[Pariisi]]ssa, Ranskassa. Turkin vallattua [[Kyproksen kriisi|Turkin vallattua Kyproksen]] sotilasdiktatuuri lopullisesti hajosi ja menetti poliittisen merkityksensä vuonna 1974. Presidentti [[Faídon Gkizíkis]] kutsui koolle vanhan kaartin poliitikot 23. heinäkuuta 1974. Karamanlís oli ollut voimakas sotilasjuntan arvostelija. Gkizíkis pyysi KaramanlísistaKaramanlísta pääministeriksi marraskuun 1974 vaalivoiton jälkeen.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka| Sivu = 894| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>
 
=== Toinen pääministerikausi 1974–1980 ===
 
Karamanlísin uudelleen muodostettu konservatiivipuolue [[Uusi demokratia]] sai 54 prosenttia äänistä ja 220 paikkaa 300:sta marraskuussa 1974 pidetyissä ensimmäisissä vaaleissa. Karamanlísista tuli Kreikan pääministeri joulukuussa 1974. Karamanlís kieltäytyi ottamasta kantaa kuningaskunnan tai tasavallan puolesta. Tasavallan kannattajat saivat 69 prosenttia äänistä. Karamanlís hyväksyi kommunistipuolueen laillistamisen. Karamanlís solmi uudelleen suhteet Länsi-Eurooppaan. Karamanlís hyväksyi uuden perustuslain, jonka avulla upseerit ja armeija saatiin pois politiikan ja vallan toteuttamisesta.
Rivi 69 ⟶ 76:
Vuonna 1977 Uusi demokratia voitti jälleen vaaleissa 173 äänellä ja Karamanlís jatkoi pääministerinä vuoteen 1980 saakka.
 
=== Ensimmäinen ja toinen presidenttikausi ===
 
Karamanlís valittiin Kreikan tasavallan presidentiksi vuonna 1980. Hän erosi vuonna 1985, ja hänen seuraajaseuraajansa oli ensin lyhytaikaisesti virkaatekevänä [[Ioánnis Alevrás]] ja sitten [[Chrístos Sartzetákis]].
 
Vuonna 1990 Karamanlís oli uudelleen valittu presidentiksi konservatiivisen parlamentin enemmistöllä, ja hän toimi presidenttinä vuoteen 1995, hänen seuraajansa oli [[Konstantínos Stefanópoulos]].
 
=== Karamanlísin merkittävyys poliitikkona ===
 
Karamanlís vetäytyi politiikasta 88-vuotiaana vuonna 1995. Voitettuaan viidet parlamenttivaalit, toimittuaan 14 vuotta pääministerinä ja 10 vuotta tasavallan presidenttinä. Hän toimi yli 60 vuotta aktiivipolitiikassa. Pitkästä palveluksestaan demokratian puolesta ja Euroopan [[yhdentyminen|yhdentymisen]] pioneerina [[Euroopan Unioniunioni]]n alkuaikoina hänet on palkittu yhdellä arvostetuimmista eurooppalaisista palkinnoista, [[Karlspreis|Kaarlen palkinnolla]] vuonna 1978. Hän kuoli lyhyen sairauden jälkeen 91-vuotiaana vuonna 1998.
 
Karamanlísia on kiitetty Kreikan talouden nopean kasvun edistäjänä vuosina 1957–1961 ja toiminnasta Kreikan liittämisestä Euroopan Unionin jäseneksi. Karamanlísin kannattajat ovat käyttäneet hänestä nimitystä ''Ethnárchis'' (”kansan johtaja”). Hän sai osakseen kritiikkiä [[Olympic Airlines]]in ja [[Emporiki Bank]]in kansallistamisesta, joka oli vastoin hänen keskustaoikeistolaista suuntautumistaan.
 
Hänen kannattajansa ovat käyttäneet nimitystä ''Etnárchis'' (kansan johtaja). Hän sai osakseen kritiikkiä [[Olympic Airlines]]in ja [[Emporiki Bank]]in kansallistamisesta, joka oli vastoin hänen keskustaoikeistolaista suuntautumistaan.
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet}}
 
{{Kreikan presidentit}}
 
{{AAKKOSTUS:Karamanlis, Konstantinos}}