Ero sivun ”Tänään ei lauluja synny” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Tänään ei lauluja synny''' [[Tapio Rautavaara]]n vuonna 1973 ilmestynyt albumi.
Albumin päätöskappale, Kulkuripoika-[[polkka]], päätyi levylle hyvin pitkän prosessin jälkeen. Rautavaara oli kuullut pätkiä tästä reippaasta kansanlaulusta jo lapsuudessaan 1920-luvulla, ja ensimmäisellä kiertueellaan [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuonna 1959 hän sai selville, että laulu oli syntynyt alkujaan [[Nebraska]]ssa. Laulun alku oli kuulunut: ''"Kulkuripoikana maailmalla kävin minä kerran Nebraskalla."'' Rautavaara ajatteli, että harvat suomalaiset tiesivät, missä Nebraska oli, ja korvasi osavaltion nimen "lännen mailla". Kiertueen aikana hän sai amerikansuomalaisilta kerätyksi kahdeksan säkeistöä, ja palattuaan kotiin hän jatkoi hidasta etsintää, kunnes hän sai kokoon 16 säkeistöä lisää. Häntä vaivasi kuitenkin se, ettei laulussa kerrottu, miksi juhlittiin: ''"Talosta se kuului tanssin huiske sekä hienon laulun luiske kartanolle asti, hei, ruotsinvoittoisasti."'' Vihdoin hän sai kirjeen, jossa tulivat ratkaisevat rivit: ''"Talossa sato oli korjattu juuri, josta se riemu oli näin suuri, oluttynnyri lattialla, hei, viskiä pöydän alla."''<ref name="Erola">Lasse Erola: ''Tapsa – Tapio Rautavaaran elämä'', s. 334–336. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2012.</ref>
==Kappaleet==
| |||