Ero sivun ”Hormoni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Ihmiselimistön tärkeitä hormoneja: wikitys estrogeeni, munasarjat |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
'''Hormoni''' on elimistön itse valmistama eli endogeeninen kemiallinen välittäjäaine, joka kulkee erittymispaikastaan kohdesoluihin pääosin [[verenkierto|verenkierron]] välityksellä. Hormonit osallistuvat lähes kaikkiin [[elimistö]]n [[aineenvaihdunta]]prosesseihin, ja niitä erittyy eri puolilla elimistöä sijaitsevista [[Umpirauhanen|umpirauhasista]]. [[Aivolisäke]] säätelee muiden umpirauhasten toimintaa ja [[hypotalamus]] säätelee [[autonominen hermosto|autonomisen hermoston]] signaalien mukaan aivolisäkkeen toimintaa.<ref name="Biologia 4">{{Kirjaviite | Tekijä= Turunen, Seppo | Nimeke= Biologia - Ihminen| Vuosi=2012| Sivut=70–71| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Sanoma Pro Oy | Tunniste = ISBN 978-951-0-29701-8 }}</ref> Hormoni voi vaikuttaa aivan pieninäkin määrinä sellaiseen [[Solu|soluun]], jossa on hormonille spesifisiä [[Reseptori|reseptoreja]]. Hormonit vaikuttavat elimistössä lisääntymisen säätelyyn, kasvuun, kehitykseen sekä energian tuotantoon, käyttöön ja varastointiin.<ref name="laberg9">{{Kirjaviite | Tekijä = Bror-Axel Lamberg| Nimeke = Kliininen endokrinologia| Kappale = | Sivu = 9| Selite = | Julkaisija = Duodecim | Vuosi = 1992| Tunniste = ISBN 951-8917-27-2 | Viitattu = 10.2.2013}}</ref> Jotkut tuotteissa käytetyt kemikaalit voivat häiritä normaalia kehon hormonitoimintaa ja aiheuttaa siten terveysriskejä. [[Hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit|Hormonitoimintaa häiritsevä kemikaali]] on sellainen eksogeeninen (elimistön ulkopuolelta tuleva) aine tai aineseos, joka muuttaa hormonijärjestelmän toimintaa ja aiheuttaa siksi haittavaikutuksia kokonaisessa organismissa, sen jälkeläisissä tai (osa)populaatioissa.
Keskushermosto ja hormonitoiminta ovat yhteistoiminnassa hypotalamuksen ja aivolisäkkeen kautta.<ref name="laberg9"/> Aivoihin tulee sekä hermosolujen välittämää että verenkierron tuomaa tietoa elimistön sisältä ja ulkopuolelta. Väliaivojen pohja säätelee hormonituotantoa. Aivolisäkkeen hormonit vaikuttavat vuorostaan muihin umpirauhasiin. Hermosto ja hormonit toimivat yhdessä esimerkiksi silloin kun suutumme, pelästymme, tai stressaannumme.
Termi ''hormoni'' on peräisin kreikankielisestä sanasta ''hormao'', joka tarkoittaa kiihdyttää tai herättää.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Messengers of Sex: Hormones, Biomedicine and Feminism| Kappale = | Sivu = 35| Selite = | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9781139466103 | Viitattu = 10.2.2013| Kieli ={{en}}}}</ref> Starling oli ensimmäinen, joka käytti termiä viittaamaan umpieritykseen vuonna 1905.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =P. K. Gupta | Nimeke = Genetics Classical To Modern| Kappale = | Sivu = 5–186| Selite = | Julkaisija = Rastogi Publications | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9788171338962 | Viitattu = 10.2.2013| Kieli ={{en}} }}</ref>
| |||