Ero sivun ”Juhannustanssit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kirjallisuutta: lis. 1965 kirja |
→Jumalanpilkkasyyte: Kemppisestä artikkeli |
||
Rivi 45:
== Jumalanpilkkasyyte ==
[[File:Hannu-Salama-1966.jpg|thumb|right|Salama saapumassa [[Helsingin hovioikeus|Helsingin hovioikeuteen]] toukokuussa 1966.]]
[[Kokoomus|Kokoomuksen]] kansanedustaja [[Margit Borg-Sundman]] teki joulukuussa 1964 ''Juhannustansseista'' eduskuntakyselyn, jonka allekirjoitti 18 muuta kokoomuslaista kansanedustajaa. Kirjelmässä kysyttiin: ”Onko Hallitus tietoinen siitä, että maassa julkaistaan lain vastaisesti jumalanpilkkaa esittävää ja sukupuolikuria loukkaavaa kirjallisuutta, ja jos on, aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin tällaisen toiminnan lopettamiseksi?”
Syytteen nostaminen sai julkisuudessa – varsinkin kulttuuripiireissä – myrskyisän vastaanoton. Kirjailija [[Pentti Saarikoski]] esitti vastalauseensa eroamalla kirkosta.<ref>Suurpää, s. 265.</ref> [[Mika Waltari]] ja [[Väinö Linna]] ilmoittivat, etteivät pitäneet ''Juhannustanssien'' kohua herättäneitä kohtia jumalanpilkkana, ja pääministeri [[Johannes Virolainen]] kertoi mielipiteenään, että ”yhteiskunnalla pitäisi olla toisia keinoja tässä asiassa kuin rikoslaki”.<ref>Suurpää, s. 267.</ref> Borg-Sundman korosti myöhemmin useaan otteeseen, että eduskuntakysely ei ollut suunnattu yksinomaan Salaman kirjaa tai yleensäkään kaunokirjallisuutta kohtaan, vaan se koski ”aikamme moraalista nihilismiä” yleensä.<ref>Suurpää, s. 266.</ref>
''Helsingin Sanomien'' pilapiirtäjä [[Kari Suomalainen]] otti kantaa kohuun omalla tavallaan. Poliisiasemalle sijoittuneessa piirroksessa kaksi konstaapelia, joista toisella oli käsissään ''Juhannustanssit''-romaani, keskusteli aiheesta:
<blockquote>– [[Helsingin hovioikeus]] tuomitsi 20. syyskuuta 1966 Salaman jumalanpilkasta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja langetti Otavan kustantajalle [[Kari Reenpää]]lle 2 000 markan sakkorangaistuksen. Kirjailija ja kustantamo menettivät rikoksen taloudellisen hyödyn valtiolle, samoin kuin kirjan myymättömät kappaleet, jotka määrättiin tuhottaviksi. Tuomitut valittivat tuomiosta [[Korkein oikeus (Suomi)|Korkeimpaan oikeuteen]], joka piti tuomion ennallaan mutta vapautti kustantajan sakkorangaistuksesta. Salamalle anottiin armahdusta [[Suomen kirjailijaliitto|Suomen kirjailijaliiton]] ja Suomen [[Pen-klubi]]n johdolla, ja presidentti [[Urho Kekkonen|Kekkonen]] armahti hänet vuonna 1968.<ref>Tarkka, s. 186–187.</ref>
Hannu Salaman puolustusasianajaja [[Kullervo Kemppinen]] on pitänyt tuomion kannalta ratkaisevana kirjettä, jonka Salama lähetti raastuvanoikeudelle jutun toiseen käsittelyyn. Kirjeessään Salama sanoi halunneensa romaanillaan ”pilkata ja loukata kansalaisten jumalakäsitystä ja uskonnollisia tunteita”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kemppinen, Kullervo | Nimeke=Laamanni muistelee | Sivu=411 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-24358-2}}</ref>
==Merkitys==
| |||