Ero sivun ”Hämeenlinna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Parantelua |
|||
Rivi 96:
=== Kaupunkirakenne ===
Hämeenlinnan keskusta sijaitsee Saaristen mäellä Vanajaveden rannalla, ja rajoittuu länsipuoleltaan [[Valtatie 3|valtatiehen 3]]. Keskustan katuverkko perustuu [[C. L. Engel|C. L. Engelin]] kaupungin palon jälkeen vuonna 1832 laatimaan [[
Keskustassa on runsaasti eri tyylisuuntia edustavia rakennuksia, ja kaupungin väkilukuun suhteutettuna se on melko suuri ja tiiviisti rakennettu. Keskustan merkittävin laajenemissuunta on 2010-luvulla ollut Vanajaveden toisella puolella sijaitseva [[Keinusaari|Keinusaaren]] kaupunginosa, jossa sijaitsee esimerkiksi [[Hämeenlinnan rautatieasema|rautatieasema]]. Keskustaan on myös jatkuvasti toteutettu uutta täydennysrakentamista. Hämeenlinnan keskustaa on pilkallisesti kutsuttu Suomen suurimmaksi valaistuksi hautausmaaksi.<ref>http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/259373-suomen-suurin-valaistu-hautausmaa-vai-elava-keskusta-kerro-ideasi-nyt</ref> Muita keskeisiä kaupunginosia ovat [[Myllymäki (Hämeenlinna)|Myllymäki]], [[Kauriala]] ja [[Hätilä]].
Rivi 198:
Hämeenlinnalla on monipuolinen elinkeinorakenne. Historiallisesti merkittävän [[koulu]]-, hallinto- ja [[varuskunta]]kaupungin suurimpia työllistäjiä ovat [[valtio]] ja [[julkisyhteisö]]t, jotka työllistävät kolmanneksen kaupunkilaisista.{{lähde}}
Hämeenlinnan talouden rakenne on lähellä koko maan keskiarvoja. Vuonna 2015
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat vakuutusyhtiö [[Pohjantähti (vakuutusyhtiö)|Pohjantähti]], maarakennusalan koneita rakentava Movax ja käytettyjen autojen kauppaan erikoistunut [[Kamux]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#H%C3%A4meenlinna | Nimeke =Alueen Hämeenlinna yhteisöverotiedot | Julkaisu = Yle | Viitattu =19.5.2018 }}</ref>
Rivi 247:
=== Linja-autoliikenne ===
Keskustassa sijaitsevalta [[Hämeenlinnanlinja-autoasema|linja-autoasemalta]] liikennöivät useimmat kauko- ja paikallisliikenteen linja-autovuorot. Tiheimmät yhteydet ovat Tampereelle, Helsinkiin, Turkuun ja Lahteen. Linja-autojen pikavuoroilla Hämeenlinnasta pääsee ilman autonvaihtoa lisäksi Nokialle, Seinäjoelle, Vaasaan, Kokkolaan, Virroille ja Ähtäriin. Suoria linja-autojen
=== Rautatieliikenne ===
[[Tiedosto:Hameenlinna Stn.JPG|thumb|250px|[[Hämeenlinnan rautatieasema]]]]
Hämeenlinnan kaupungin alueella sijaitsevat [[Hämeenlinnan rautatieasema]] sekä entisenKalvolan kunnan alueella oleva [[Iittalan rautatieasema]]. === Lentoliikenne ===
Hämeenlinnasta kertyy lähimmille lentoasemille matkaa noin 85 kilometriä [[Tampere-Pirkkalan lentoasema|Pirkkalaan]], noin 95 kilometriä [[Helsinki-Vantaan lentoasema|Vantaalle]] ja noin 140 kilometriä [[Turun lentoasema|Turkuun]].
===Vesiliikenne===
Hämeenlinnan läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkevaa Vanajavettä on kauan käytetty kulkureittinä. [[Hämeenlinnan satama]]sta on kesäkaudella säännöllistä laivaliikennettä Tampereen suuntaan.
== Väestönkehitys ==
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien. Kunkin vuoden väestötiedot vastaavat
{{Pylväsdiagrammi
Rivi 362 ⟶ 366:
== Kulttuuri ==
[[Tiedosto:Hameenlinnantaidemuseo.jpg|thumb|right|250px|[[Hämeenlinnan taidemuseo]] [[C. L. Engel]]in suunnittelemassa vanhassa viljamakasiinissa.]]
[[Keinusaari|Keskustassa]], lähellä [[Hämeenlinnan rautatieasema|rautatieasemaa]], sijaitsee kaupungin Kulttuuri- ja kongressikeskus [[Verkatehdas]]. Rakennuksen maamerkkejä ovat tiiliseen ulkoseinään tehty sininen taideteos, valokirjaimin koristeltu tehtaanpiippu sekä corten-teräslevyillä päällystetty kongressisali. Jo vuonna 2004 Verkatehtaan sisäpihan kujalle valmistui kansainvälisen taidevaihtohankkeen tuloksena teos, joka koostuu mosaiikkilaatoista. Keskuksen aulatiloihin on sijoitettu alueen historiasta kertova Anne Tammisen kaupungin historiallisen museon valokuviin pohjautuvat teokset Läsnäolo ja Kaiku.
Vanhassa tehdasrakennuksessa sijaitsevat nykyään 703-paikkainen musiikki- ja kongressisali, kokouskeskus, elokuvakeskus Bio Rex ja ravintola. Tiloissa toimivat myös [[Hämeenlinnan teatteri]], [[Hämeenlinnan taidemuseo]], [[Miniteatteri]], [[Sibelius-Opisto]], [[Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö]], Vanajaveden Opisto sekä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. Edellisten lisäksi sinne ovat löytäneet tiensä monet kulttuuri- ja media-alan yhdistykset ja yritykset sekä ammatinharjoittajat. Vuoden 2008 alusta Verkatehtaassa avattiin myös Ars-Häme ry:n ylläpitämä Galleria Kone ja taidelainaamo.
Rivi 390 ⟶ 394:
Hämeenlinnan oma jääkiekkoseura on [[Hämeenlinnan Pallokerho]] (HPK), joka voitti Suomen mestaruuden [[Jääkiekon SM-liiga-kausi 2005–2006|kaudella 2005–2006]]. Sen kotiottelut pelataan [[Ritari-areena]]ksi kutsutussa Rinkelinmäen jäähallissa. HPK edustaa myös naisten lentopalloa.
[[Moottoriurheilu]]a varten on [[Ahveniston moottorirata|moottorirata]] [[Ahvenisto]]lla. Hämeenlinnassa on kaksi aikuisten jalkapalloseuraa [[Hämeenlinnan Jalkapalloseura]] ja [[Hämeenlinnan Härmä]]. Naisten jalkapalloseura on Härmä. Hämeenlinnalla on myös oma salibandyjoukkue, [[Steelers]], jonka kotihalli on [[Elenia Areena]] ja jolla on myös junioritoimintaa. Hämeenlinnassa toimii amerikkalaisen jalkapallon joukkue Hämeenlinna Huskies, joka pelaa [[Vaahteraliiga]]ssa. Vuonna 2011 perustettu Linna Rugby Club pelaa [[Rugbyn SM-sarja]]ssa. [[Golf]]ia voi pelata [[Aulangon Golfklubi]]lla, [[Tawast Golf]]issa tai [[Linna Golf]]issa. Muualla Hämeenlinnan seudulla golfia voi pelata [[Hattula Golf]]issa
Eräs vanhimmista hämeenlinnalaisista urheiluseuroista on vuonna 1903 perustettu [[Hämeenlinnan Tarmo]], jonka harjoittamiin lajeihin kuuluvat nykyisellään [[yleisurheilu]], [[pyöräily]], [[voimailu]], [[keilailu]], [[suunnistus]] ja [[karate]]. Tarmolla oli myös menestyksekästä [[Hämeenlinnan Tarmo (jääkiekko)|jääkiekkotoimintaa]] 1930-luvulta 1970-luvulle saakka, jolloin toiminta keskitettiin Hämeenlinnan Pallokerholle. [[Hämeenlinnan uimaseura]] on kaupungin merkittävin uimaseura.
| |||