Ero sivun ”Joensuun Kiekko-Pojat” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎1950-luku: Wikipediaa ei voi käyttää lähteenä
1970-luvun historiaa lyhennetty
Rivi 48:
 
=== 1970-luku ===
Kaudelle 1970-71 JoKP oli vahvistunut merkittävästi ja ponnisti Suomen sarjan itälohkosta Mestaruussarjan karsintapeleihin. Kuuden joukkueen karsintasarjassa JoKP onnistui voittamaan 4 ottelua, mikä riitti lunastamaan paikan Mestaruussarjaan seuraavaksi kaudeksi.  Puuttuvat pisteet otettiin viimeisessä ottelussa, jossa JoKP murskasi nousunsa jo varmistaneen Karhu-Kissat kotikaukalossaan maalein 9-0. Kokemattomilla pelaajilla Mestaruussarjakauteen 1971-72 lähtenyt JoKP sai tuntea nahoissaan rutinoituneiden pääsarjajoukkueiden kovan tason. JoKP sai kasaan SM-sarjan peleissään 3 voittoa, 3 tasapeliä ja 26 tappiota musertavalla maalierolla 79–229. Edessä oli paluu takaisin Suomen sarjaan. Jokipoikien paras pistemies Mestaruussarjakaudella oli joukkueen 18-vuotias kuopus Jari Kapanen, joka teki pelaamissaan 30 ottelussa tehot 14+6=20. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Timo Mustonen|Nimeke=Joensuun Kiekko-Pojat R.Y. 20 vuotta jääkiekkoulua 1960-1980|Vuosi=1980|Sivu=52-53|Julkaisija=Timo Mustonen}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Juho Lintula|Nimeke=Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003|Vuosi=2004|Sivu=46-47, 57-62|Julkaisija=Joensuun Kiekko ry}}</ref>
Vuonna 1970 joensuulaiset jääkiekkoseurat sopivat keskinäisestä yhteistyöstä. Neljälle seuralle perustettiin yhteistoimintaelin, mutta seurat säilyivät itsenäisinä toimijoina. Profiloiduttiin siten, että kaupungin ykkösjoukkueeksi tuli Kiekko-Pojat, jonne pyrittiin keräämään parhaat pelaajat. Haaveena oli päästä Mestaruussarjaan. Peli-Toverien oli tarkoitus olla kaupungin kakkosjoukkue Suomen sarjassa Kiekko-Karhujen ja Maila-Poikien keskittyessä junioritoimintaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Timo Mustonen|Nimeke=Joensuun Kiekko-Pojat R.Y. 20 vuotta jääkiekkoilua 1960–1980|Vuosi=1980|Sivu=20-21|Julkaisija=}}</ref>
 
Kaudet 1972–73 ja 1973–74 JoKP pelasi taas vanhassa tutussa Suomen sarjan itälohkossa sijoittuen  molempina kausina viidenneksi kahdeksan joukkueen lohkossa. Mestaruus- ja Suomen sarjan väliin perustettu syksyllä 1974 uusi sarjataso, 1. divisioona. Suomen sarjan tilalle tuli 2. divisioona,  jonka itälohkossa JoKP sijoittui toiseksi kaudella 1974-75. Seuraavaksi kaudeksi 1975–76 JoKP nousi yllättäen 1. divisoonaan,  kun sarjaan oli vapautunut yksi ylimääräinen paikka, jonka Jokipojat otti karsintaottelujen kautta. Taival 1. divisoonassa jäi sillä erää yhden kauden mittaiseksi, koska nopeasti avautuneen paikan takia JoKP pelaajamateriaali oli sarjassa säilymiseen liian heikko.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Juho Lintula|Nimeke=Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003|Vuosi=2004|Sivu=68, 71-73|Julkaisija=Joensuun Kiekko ry}}</ref>
Kausi 1970–1971 heti seurojen välisen yhteistyön alettua osoittautui menestykseksi. Suomen sarjan itälohkossa pelattiin 8 joukkueen kesken kaksinkertainen sarja, jonka voittajaksi JoKP selvisi 21 pisteellä. Joukkueen paras pistemies oli [[Yrjö Hakulinen (jääkiekkoilija)|Yrjö Hakulinen]] tehoin 14 + 8 = 22. Yleisökeskiarvo 7 kotipelissä oli 1255 katsojaa. Lohkovoitto tiesi JoKP:lle pääsyä karsimaan Mestaruussarjaan. Karsintasarjassa JoKP onnistui voittamaan 4 ottelua, mikä riitti lunastamaan paikan Mestaruussarjaan seuraavaksi kaudeksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1971–1972|Vuosi=1971|Sivu=|Julkaisija=Suomen Jääkiekkoliitto}}</ref>
 
Seuraavat 4 kautta Jokipojat läpsyttelipelasi 2. divisioonan itälohkossa. Nousukarsintapelejä pelattiin kausilla 1976–77 ja 1978–79, mutta karsintapelien taso oli edelleen liian kova JoKP:lle. Vihdoin kaudella 1979–80 onni lykästi Jokipoikia monimutkaisten vaiheiden jälkeen. Juha Eskelisen ja Juhani Långströmin valmennuksessa joukkue saavuttiraivasi ensin 2. divisioonan itälohkossa toisen sijan. JoKP:n paras pistenikkari alkusarjan 12 ottelussa oli paluumuuttaja [http://www.eliteprospects.com/player.php?player=84793 Tapani Hämäläinen] tehoin 12 + 7 = 19. Tämän jälkeen JoKP voitti 2. divisioonan ylemmän loppusarjan pohjoislohkon. Sitten JoKP löi välikarsinnassa ylemmän loppusarjan eteläisen lohkokakkosen Hilparan (Tampere) päästen täten varsinaiseentiensä 1. divisioonan karsintasarjaan. SielläSinne päästyään Jokipojat pelasi vakuuttavasti jättäen kilpakumppanit Kiekko-67:n (Turku), Valtit (Varkaus) ja Jukurit taakseen. Näin JoKP oli vihdoin noussut takaisinvihdoin maan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Juho Lintula|Nimeke=Puoli vuosisataa susirajakiekkoa|Vuosi=2004|Sivu=74, 78–79|Julkaisija=Joensuun- KiekkoJoensuulaista ry}}</ref>jääkiekkoilua <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Juho Lintula|Nimeke=Puoli vuosisataa susirajakiekkoa1953-2003|Vuosi=2004|Sivu=78–7974, 78-79|Julkaisija=Joensuun Kiekko ry}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1980-81|Vuosi=1980|Sivu=|Julkaisija=Jääkiekon SM-Liiga ry}}</ref>
Kaudella 1971–1972 SM-sarjassa oli viimeistä kertaa 12 joukkuetta, jonka jälkeen sarjaa pienennettiin 10 joukkueeseen. Pelaaja-valmentaja [http://www.eliteprospects.com/staff.php?staff=3778 Tapio Kauppisen] luotsaamaa JoKP:tä pidettiin yleisesti putoajasuosikkina, etenkin kun JoKP lähti kauteen ilman merkittävämpiä vahvistuksia ja melkein samalla rungolla, jolla seura oli noussutkin Mestaruussarjaan. JoKP:n lisäksi vain Turun joukkueet TuTo ja TPS pelasivat SM-sarjassa ulkokaukalossa. Torstaina 14. lokakuuta 1971 Mehtimäellä tehtiin joensuulaista jääkiekkohistoriaa, kun JoKP pelasi ensimmäisen pääsarjaottelunsa kotikentällään. Ottelu hallitsevaa mestaria Ässiä vastaan päättyi 3&nbsp;149 katsojan riemuksi tasalukemiin 3–3, kun voimahyökkääjä Pentti Matikainen teki JoKP:n tasoituksen kolmannen erän lopulla ajassa 16.22<ref>[https://www.urheilumuseo.fi/Portals/47/Arkistotiedostot/2720/2720_SUa_SJKL_ottelupöytäkirjat_mestaruussarja_1971_1972_p8.jpg Kilpailupöytäkirja JoKP – Ässät 14.10.1971. Suomen Jääkiekkoliitto r.y.]</ref>. "Pena" oli tehnyt muutamaa päivää aikaisemmin Turussa myös joensuulaiskiekkoilun ensimmäisen pääsarjamaalin. Jatkossa kyyti oli kylmempää ja JoKP keräsi 22 alkusarjan ottelussaan vain 5 pistettä, mikä tarkoitti pelien jatkumista putoamissarjassa. Kokonaisuudessaan JoKP sai kasaan SM-sarjan peleissään 3 voittoa, 3 tasapeliä ja 26 tappiota musertavalla maalierolla 79–229. Edessä oli paluu takaisin Suomen sarjaan. Mestaruussarjakauden kotiottelujen yleisökeskiarvo oli 2&nbsp;459 henkeä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1972–1973|Vuosi=1972|Sivu=|Julkaisija=Kustannus Oy Williams}}</ref><ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Juho Lintula|Nimeke=Puoli vuosisataa susirajakiekkoa – Joensuulaista jääkiekkoilua 1953–2003|Vuosi=2004|Sivu=57–62|Julkaisija=Joensuun Kiekko ry|Isbn=952-91-8145-0}}</ref>
 
Kaudet 1972–73 ja 1973–74 JoKP pelasi taas tutussa ja turvallisessa Suomen sarjan itälohkossa Seppo Saroksen valmennuksessa. Menestys oli vaatimatonta, JoKP oli molemmilla kausilla itälohkon viides. Kaudella 1973–74 Joensuussa nähtiin pitkästä aikaa paikallispelejä, kun myös PeTo palasi Suomen sarjaa. JoKP oli PeToa vastaan ylivoimainen voitettuaan pelit 10–0 ja 17–2. Yleisömäärät olivat luonnollisestikin Mestaruussarjakauden jälkeen saaneet takapakkia (1972–72, ka. 842 ; 1973–74, 356), mutta muutoin joensuulaisessa jääkiekossa otettiin edistysaskelia: Vuoden 1973 aikana jääkiekkotoiminta kaupungissa yhdistettiin lopullisesti, kun Peli-Toverien, Kiekko-Karhujen ja Joensuun Kiekko-Poikien toiminnat koottiin saman yhdistyksen alaisuuteen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1973–1974|Vuosi=1973|Sivu=|Julkaisija=Kustannus Oy Williams}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1974–1975|Vuosi=1974|Sivu=|Julkaisija=Aarne Honkavaara}}</ref><ref name=":0" />
 
Kaudeksi 1974–1975 Mestaruus- ja Suomen sarjan väliin perustettiin uusi sarja, 8 joukkueen 1. divisioona, jonne oli valikoitunut parhaimmisto Suomen sarjan lohkoista. Suomen sarjaa ei enää nimenä ollut olemassa, vaan 1. divisioonan alapuolella sarjan nimenä oli 2.divisioona, jonka itälohkossa JoKP pelasi kauden 1974–75. JoKP sijoittui lohkossaan toiseksi Jukureiden jälkeen, mikä oli pienoinen pettymys, koska tavoitteena oli ollut pääsy karsintasarjaan ja sitä kautta nousu 10 joukkueeseen laajennettavaan 1. divisioonaan. Itälohkon pistepörssin voitti JoKP:n Pentti Matikainen tehoin 15 + 18 = 33.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1975-1976|Vuosi=1975|Sivu=|Julkaisija=Aarne Honkavaara}}</ref><ref name=":0" />
 
Kauden 1975–76 JoKP pelasi kuitenkin 1. divisoonaa, sillä oli sarjaan vapautui yllättäen yksi paikka TuTon luovuttua sarjapaikastaan. JoKP sai paikan pelattuaan karsintasarjan Hämeenlinnan Tiikereiden ja Heinolan Peliittojen kanssa. 1. divisoonassa JoKP jäi kuitenkin hännille, sillä yllättäen avautuneen sarjapaikan takia JoKP pelaajamateriaali oli 1. divisioonan vaatimuksiin nähden liian heikko. Myöskään putoamissarjassa JoKP:n puhti ei riittänyt, vaan edessä oli paluu kakkosdivisoonaan. Runkosarjan 18 kotipelissä JoKP:n yleisökeskiarvo oli 710 katsojaa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1976–1977|Vuosi=1976|Sivu=|Julkaisija=Aarne Honkavaara}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Juho Lintula|Nimeke=Puoli vuosisataa susirajakiekkoa|Vuosi=2004|Sivu=71–73|Julkaisija=Joensuun Kiekko ry}}</ref>
 
Seuraavat 4 kautta Jokipojat läpsytteli 2. divisioonan itälohkossa. Nousukarsintapelejä pelattiin kausilla 1976–77 ja 1978–79, mutta karsintapelien taso oli edelleen liian kova JoKP:lle. Vihdoin kaudella 1979–80 onni lykästi Jokipoikia monimutkaisten vaiheiden jälkeen. Juha Eskelisen ja Juhani Långströmin valmennuksessa joukkue saavutti ensin 2. divisioonan itälohkossa toisen sijan. JoKP:n paras pistenikkari alkusarjan 12 ottelussa oli paluumuuttaja [http://www.eliteprospects.com/player.php?player=84793 Tapani Hämäläinen] tehoin 12 + 7 = 19. Tämän jälkeen JoKP voitti 2. divisioonan ylemmän loppusarjan pohjoislohkon. Sitten JoKP löi välikarsinnassa ylemmän loppusarjan eteläisen lohkokakkosen Hilparan (Tampere) päästen täten varsinaiseen 1. divisioonan karsintasarjaan. Siellä Jokipojat pelasi vakuuttavasti jättäen kilpakumppanit Kiekko-67:n (Turku), Valtit (Varkaus) ja Jukurit taakseen. Näin JoKP oli vihdoin noussut takaisin maan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Juho Lintula|Nimeke=Puoli vuosisataa susirajakiekkoa|Vuosi=2004|Sivu=74, 78–79|Julkaisija=Joensuun Kiekko ry}}</ref> <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Juho Lintula|Nimeke=Puoli vuosisataa susirajakiekkoa|Vuosi=2004|Sivu=78–79|Julkaisija=Joensuun Kiekko ry}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1980-81|Vuosi=1980|Sivu=|Julkaisija=Jääkiekon SM-Liiga ry}}</ref>
 
=== 1980-luku ===