Ero sivun ”Léon Victor Auguste Bourgeois” versioiden välillä

Ennen prefektuurihallinnon palvelukseen antautumistaan Bourgeois opiskeli lakia. Prefektihallinnossa hän toimi [[Marne (departementti)|Marnen]] departementin pääsihteerinä vuodesta [[1880]], apulaisprefektinä [[Reims]]issä vuonna [[1880]], [[Tarn]]in prefektinä vuodesta [[882]]1882, [[Haute-Garonne]]n prefektinä vuodelta [[1885]] ja viimeksi [[Pariisi]]n kaupungin poliisiprefektinä vuodesta [[1887]].

Seuraavana vuonna hänet valittiin radikaalipuolueen edustajaksi Marnen vaalipiiristä. Hänet nimitettiin apulaisvaltiosihteeriksi Charles Floquet'n hallitukseen ja vuodesta [[1890]] lähtien hänen hoiti useita merkittäviä hallitustehtäviä:

*Sisäministeri, [[1890]]

*Opetus- ja taideministeri [[1890]]-[[1892]]1890–1892

*Oikeusministeri, [[1892]]-[[1893]]1892–1893

*Pääministeri, [[1895]] – [[1896]]1895–1896

*Sisäministeri, [[895]]-[[1896]]1895–1896

*Ulkoministeri, [[1896]]

*Opetus- ja taideministeri, [[1898]]

*Edustajainhuoneen puhemies, [[1902]]-[[1905]]1902–1905

*Ulkoministeri [[1906]]

*Työministeri, [[1912]] – [[1913]]1912–1913

*Ulkoministeri, [[1914]]

*Valtioministeri, [[1915]]-[[1916]]1915–1916

*Työ- ja sosiaaliministeri, [[1917]]

*Valtioministeri, [[1917]]

*Senaatin puhemies, [[1923]]-[[1924]]1923–1924

Vuosina [[1902]]–[[1904]]1902–1904 hän toimi edustajahuoneenedustajainhuoneen puhemiehenä. Tämän jälkeen hänestä tuli vuonna [[1905]] Marnen departementin senaattori ja hän toimi senaatin puhemiehenä vuosina [[1920]] – [[1923]]1920–1923. Hänellä oli merkittävä rooli työntekijöiden ja maanviljelijöiden eläkelain säätämisessä.

Opetusministerinä ollessaan hän teki useita merkittäviä reformeja Ranskan julkiseen koulujärjestelmään. Hän esimerkiksi perusti [[1898]] aikuisväestölle suunnatut peruskoulun kurssit. VuodenMarraskuussa [[1895]] marraskuussa hän muodosti oman hallituksensa, joka koostui pääsääntöisesti radikaalipuolueen jäsenistä. Vuonna [[1899]] pidetyssä [[Haag]]in rauhankonferenssissa hän edusti Ranskaa menestyksekkäästi ja arvokkaasti. Vuonna [[1903]] Bourgeois nimitettiin jäseneksi Haagin konferenssissa perustettuun kansainväliseen sovittelutuomioistuimeen. Ulkoministerinä hän johti Ranskan valtuuskuntaa [[Algeciras]]in konferenssissa.

Maailmansodan jälkeen perustetun [[Kansainliitto|Kansainliiton]] puitteissa hän johti järjestön neuvoston toimintaa, toimien sen puheenjohtajana. Näistä ansioistaan hänelle myönnettiin vuonna [[1920]] [[Nobelin rauhanpalkinto]].