Versio 27. elokuuta 2018 kello 12.22 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 226 muokkausta →‎Lähteet: tätä kirjaa ei ole käytetty lähteenä, viitteettömät osat on korvattu ← Vanhempi muutos		Versio 29. elokuuta 2018 kello 12.05 muokkaa kumoa PtG (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 100 276 muokkausta p kh Uudempi muutos →
Rivi 1: {{lae}} [[Kuva:Types de plumes. - Larousse pour tous, -1907-1910-.jpg\|thumb\|Erilaisia höyheniä]] '''Höyhen''' on [[Linnut\|lintujen]] ihosta kasvava kevyt [[Keratiini\|sarveisaineesta]] muodostunut epiderminen uloke. Höyhenet voidaan jakaa sukasiin, untuviin, ruumiinhöyheniin, peitinhöyheniin sekä sulkiin. Höyhenet muodostavat linnun [[Höyhenpeite\|höyhenpeitteen]], joka antaa linnulle värin, suojaa sitä, säätelee ruumiinlämpöä ja auttaa lentämisessä.<ref>''Luonnossa: Linnut 1'', 2007, s. 154.</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://tieku.fi/elaimet/linnut/mista-lintu-saa-monenkirjavat-varinsa \| Nimeke = Mistä lintu saa monenkirjavat värinsä? \| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti \| Ajankohta = 09.04.2010 \| Viitattu = 9.2.2016 }}</ref> Höyhenet muodostavat linnun [[Höyhenpeite\|höyhenpeitteen]], joka antaa linnulle värin, suojaa sitä, säätelee ruumiinlämpöä ja auttaa lentämisessä.<ref>''Luonnossa: Linnut 1'', 2007, s. 154.</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://tieku.fi/elaimet/linnut/mista-lintu-saa-monenkirjavat-varinsa \| Nimeke = Mistä lintu saa monenkirjavat värinsä? \| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti \| Ajankohta = 09.04.2010 \| Viitattu = 9.2.2016 }}</ref> ==Rakenne== Rivi 16 ⟶ 14: Nokan, sierainten ja silmien lähellä kasvaa monilla lintulajeilla jäykkiä sukasia. Ne siivilöivät ilmaa ja tehostavat hyönteisten pyydystämistä. Joillain linnuilla sukaset muistuttavat nisäkkäiden silmäripsiä.<ref name="luonnossa-150" /> Ruumiinhöyhenissä on lähes symmetrinen sisä- ja ulkohöyty. Joillain lajeilla ruumiinhöyhenen tyveen on liittynyt lisähöyhen. Siipi- ja pyrstösulissa on selvärakenteinen ja kiinteä, epäsymmetrinen ulko- ja sisähöyty. Sulkien alapinta voi olla kiiltävä ja lujarakenteinen.<ref>''Luonnossa: Linnut 1'', 2007, s. 150–151.</ref> [[Siipi\|Siiven]] pisimmät höyhenet ovat tavallisesti käsisiiven kymmenen käsisulkaa. Kyynärsulkia on tavallisimmin parikymmentä.<ref>''Luonnossa: Linnut 1'', 2007, s. 151.</ref> ~~[[Siipi\|Siiven]] pisimmät höyhenet ovat tavallisesti käsisiiven kymmenen käsisulkaa. Kyynärsulkia on tavallisimmin parikymmentä.<ref>''Luonnossa: Linnut 1'', 2007, s. 151.</ref>~~ ==Värit== Rivi 24 ⟶ 20: Lintujen höyhenet voivat olla hyvin monenvärisiä. Höyhenten väritys voi olla [[pigmentti\|pigmenteistä]] aiheutuvaa tai [[rakenteellinen väri\|rakenteellista]]. Musta, ruskea, punainen ja usein myös keltainen väri johtuvat pigmenteistä. Valkea ja joskus myös keltainen johtuvat [[Heijastuminen\|valon heijastumisesta]] joko kokonaan tai osittain höyhenten huokoisesta, runsaasti ilmaa sisältävästä rakenneaineesta. Sininen, sinipunainen ja yleensä myös vihreä väri johtuvat ruskeasta pigmentistä heijastuvan valon taittumisesta höyhenten erikoisen pintakerroksen läpi. Kerros hajottaa valon ja aiheuttaa siten metallinhohtoiset ja muut värivivahteet, jotka vaihtavat sävyään linnun liikahtaessa.<ref>* {{Kirjaviite \| Tekijä = Pekkarinen, Antti & Vuolanto, Seppo & Taarna, Jorma (toim.) \| Nimeke = Uusi suuri eläinkirja II \| Selite = (italialainen alkuteos ''Natura Viva'') \| Vuosi = 1974 \| Sivu = 102–104 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = WSOY \| Suomentaja = \| Tunniste = ISBN 951-0-03732-X }}</ref> Joitakin höyhenten pigmenttejä lintujen kehot tuottavat itse, mutta toisia lintujen täytyy saada ravinnossaan. Esimerkiksi [[flamingot\|flamingojen]] höyhenten punainen väripigmentti tulee niiden [[Karotenoidit\|karotenoidipitoisesta ravinnosta]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://tieku.fi/elaimet/linnut/mista-lintu-saa-monenkirjavat-varinsa \| Nimeke = Mistä lintu saa monenkirjavat värinsä? \| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti \| Ajankohta = 09.04.2010 \| Viitattu = 9.2.2016 }}</ref> ==Kehitys, muodostuminen ja kasvu== Linnut ovat kehittyneet matelijoista, ja ensimmäisten lintujen lähimpiä sukulaisia olivat höyhenpeitteiset [[Dinosaurukset\|petohirmuliskot]].<ref>''Luonnossa: Linnut 1'', 2007, s. 70–71.</ref> Höyhenten synnystä on esitetty useita teorioita. Erään teorian mukaan höyhenet kehittyivät matelijoiden ~~suomuista~~[[suomu]]ista edesauttamaan lentopyrähdyksiä. Höyhenpeite kehittyi kevyeksi rakenteeksi, joka eristää hyvin lämpöä ja samalla haihduttaa ylimääräistä lämpöä tehokkaasti.<ref>''Luonnossa: Linnut 1'', 2007, s. 144.</ref> Kaikki höyhentyypit kehittyvät linnun ihon sarveistuneesta [[Orvaskesi\|orvaskedestä]]. Höyhenten kehitys voi alkaa jo munassa, [[alkio]]n iholla havaittavina [[Verinahka\|verinahan]] ja sitä peittävän orvaskeden pullistumina. Sulan aihe kehittyy sukkulamaiseksi rakenteeksi, joka painuu tyvestään orvasketeen muodostuvaan kuoppaan eli höyhentuppeen. Höyhensukkulan pintakerros koostuu [[Marraskesi\|marraskeden]] soluista. Ne muodostavat suojaavan kerroksen alapuolella kehittyville varsinaisille höyhenen rakenneosille. Nämä rakenneosat erilaistuvat sarveistuvista [[Malpighin kerros\|Malpighin kerroksen]] soluista. Ne saavat ravintonsa höyhensukkulan ydinosasta, joka on koostunut pääosin verinahasta ja sen haarovista suonista. Pian solujen jakautuminen ja kasvu rajoittuvat höyhentupen germinaalialueelle. Solut erikoistuvat sulan ruodiksi, höytyliistakkeiksi ja höytysäteiksi. Ne keratinisoituvat voimakkaan valkuaisainesynteesin johdosta sekä työntyvät ylöspäin kohti höyhensukkulan kärkeä samalla muuttaen muotoaan. Kuoltuaan solut muodostavat kestävän rakennusmateriaalin höyhenten eri rakenteille.<ref>''Luonnossa: Linnut 1'', 2007, s. 144–145.</ref>

Ero sivun ”Höyhen” versioiden välillä